Pyrrhoksen voitto

Tämänpäiväisessä artikkelissa aiomme syventyä Pyrrhoksen voitto:een, olennaiseen aiheeseen, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Tässä tekstissä analysoimme Pyrrhoksen voitto:n eri puolia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Uppoudumme sen historiaan, tutkimme sen vaikutuksia eri alueilla ja pohdimme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Pyrrhoksen voitto on jännittävä aihe, jota kannattaa käsitellä eri näkökulmista, minkä vuoksi tässä artikkelissa pyrimme tarjoamaan laajan ja rikastuttavan näkemyksen aiheesta. Liity mukaan tähän kiehtovaan tutkimusmatkaan!

Pyrrhos saapuu Italiaan joukkoineen, John Leechin kuvitus teokseen The Comic History of Rome 1850-luvulta.

Pyrrhoksen voitto on vertauskuva, jolla kuvataan niin raskaita menetyksiä vaatinutta voittoa, että siitä on voittajalle enemmän haittaa kuin tappion kärsineelle.

Suuret tappiot sodassa ovat tavallisia varsinkin hyökkäävälle osapuolelle, mutta varsinaisesta Pyrrhoksen voitosta voi puhua, kun voiton aiheuttamia raskaita tappioita voi verrata häviöön ja niillä on merkittävä vaikutus sodankäynnin jatkamisen kannalta.

Käsitteen alkuperä

Käsitteelle nimen antanut Epeiroksen kuningas Pyrrhos kävi sotaa Roomaa vastaan 280–275 eaa. Hänen epeiroslaisensa voittivat lukumääräisesti pienemmän roomalaisarmeijan Herakleian taistelussa[1] 280 eaa. Seuraavana vuonna Asculumin taistelussa Pyrrhoksen ja Rooman armeijat olivat suurin piirtein samanvahvuisia, ja Pyrrhos voitti jälleen. Vaikka roomalaisten tappiot molemmissa taisteluissa olivat paljon suuremmat kuin epeiroslaisten, he saattoivat kuitenkin korvata menetyksensä täydennysjoukoillaan. Vastaavasti Pyrrhoksella ei ollut varaa tappioihin ja hänen kerrotaan sanoneen: "Vielä yksi tällainen voitto, niin olen hukassa".[2]

Plutarkhos kuvaili Pyrrhoksen tilannetta Asculumin jälkeen seuraavasti: "...Pyrrhoksen kerrotaan vastanneen voittosanoman tuoneelle, että seuraava tällainen voitto tekee hänestä lopun. Sillä hän oli menettänyt suuren osan joukoista, jotka hän toi mukanaan, ja melkein kaikki hänen läheiset ystävänsä ja tärkeimmät komentajansa; siellä ei ollut ketään värvättäväksi, ja hän piti liittolaisiaan Italiassa huonoina. Toisella puolen, kuin kaupungissa olevasta lähteestä olisi virrannut, roomalaisten leiri oli nopeasti ja ylin kyllin täytetty tuoreilla miehillä, joilta ei puuttunut rohkeutta kärsittyjen tappioiden vuoksi, vaan joille niiden synnyttämä viha antoi uutta voimaa ja päättäväisyyttä jatkaa sodankäyntiä."[3]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Muinainen Lucanian Herakleia Basilicatan alueella etelä-Italiassa.
  2. ↑ Piira 2014, s. 257–258
  3. ↑ Plutarch: Pyrrhus (Arkistoitu – Internet Archive) Internet Classics Archive. Engl. käännös John Dryden, suom. käännös oma. Viitattu 9.5.2017