RU-38 (jääpallo)

Tämän päivän artikkelissa puhumme RU-38 (jääpallo):stä, aiheesta, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. RU-38 (jääpallo) on noussut yhteiskunnan kiinnostavaksi aiheeksi sen merkityksen ja vaikutuksen vuoksi jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Koko artikkelin aikana analysoimme eri näkökohtia, jotka liittyvät RU-38 (jääpallo):een, sen alkuperästä sen kehitykseen ajan myötä, mukaan lukien sen vaikutukset nyky-yhteiskunnassa. Lisäksi tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä aiheesta RU-38 (jääpallo), tavoitteenamme tarjota laaja ja täydellinen näkemys tästä erittäin tärkeästä aiheesta. Älä missaa tätä mielenkiintoista artikkelia RU-38 (jääpallo):stä!

RU-38
Perustettu 1938
Lakkautettu 1954
Kotikunta Pori
Kotikenttä Herralahden kenttä
Värit          

Rosenlewin Urheilijat-38 -seuran (RU-38) jääpallojaosto pelasi jääpallohistoriansa aikana Suomen korkeimmalla sarjatasolla yhden kauden, vuonna 1951. RU-38 lopetti jääpallotoimintansa vuonna 1954.

Historia

Rosenlewin Urheilijat-38 eli RU-38 perustettiin Porissa 1938 Rosenlewin tehtaan urheiluseuraksi. Seuran syntyminen liittyy aikakauteen, jolloin suomalaiset suurteollisuusyritykset tukivat aktiivisesti työntekijöidensä urheilutoimintaa. Jääpallo oli yksi seuran monista lajeista ja seura osallistui ensimmäistä kertaa palloliiton sarjoihin jääpallon maakuntasarjaan 1945. Nousu Suomensarjaan tapahtui seuraavana kautena jääpallon maakuntasarjaan 1946, kun joukkue voitti maakuntasarjan Satakunnan lohkon.[1][2][3]

Seura kuitenkin sijoittui Suomensarjan lohkonsa viimeiseksi vuonna 1947 ja putosi takaisin maakuntasarjaan.[4] Kahden maakuntasarjakauden jälkeen RU-38 nousi takaisin Suomensarjaan kaudeksi 1950.[5][6] Vuoden 1950 Suomensarjan länsilohkossa seura ei hävinnyt yhtään ottelua ja nousi lohkovoittajana mestaruussarjaan kaudeksi 1951. Seura jäi kuitenkin historiansa ainoana SM-sarjakautena oman lohkonsa viimeiseksi ja putosi takaisin Suomensarjaan. Mestaruussarjakautenaan RU-38 onnistui voittamaan yhden ottelun ja saamaan yhden tasapelipisteen.[7][8][9]

Mestaruussarjasta putoamisen jälkeen seura oli lähellä nousua takaisin pääsarjaan vielä vuonna 1952. RU-38 jatkoi jääpallotoimintaansa putoamisen jälkeen vielä kolme vuotta ja suomensarjakausi 1954 jäi seuran jääpallohistorian viimeiseksi.[10][11][12]

Jääpallotoiminnan lakkauttamisen jälkeen palloilulajeista RU-38:n ohjelmaan jäi edelleen jääkiekko ja jalkapallo. Koko seura jäi historiaan vuonna 1967, kun RU-38 lopetti toimintansa ja yhdisti jalkapallo ja jääkiekkotoimintansa Porin Karhujen kanssa. Yhdistymisen jälkeen seuran perinteitä jalkapallossa ja jääkiekossa jatkoi Porin Ässät.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b Majasaari, Matti: Pitkä laukaus. Satakunnan Kirjateollisuus Oy, 1994. ISBN 951-95837-5-0
  2. ↑ Suomen Palloliiton toimintakertomus 1945 (pdf) urheilumuseo.fi. Arkistoitu 15.10.2013. Viitattu 2.11.2014.
  3. ↑ Suomen Palloliiton toimintakertomus 1946 (pdf) urheilumuseo.fi. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 2.11.2014.
  4. ↑ Suomen Palloliiton toimintakertomus 1947 (pdf) urheilumuseo.fi. Arkistoitu 16.10.2013. Viitattu 2.11.2014.
  5. ↑ Suomen Palloliiton toimintakertomus 1948 (pdf) urheilumuseo.fi. Arkistoitu 16.10.2013. Viitattu 2.11.2014.
  6. ↑ Suomen Palloliiton toimintakertomus 1949 (pdf) urheilumuseo.fi. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 2.11.2014.
  7. ↑ Anttinen, Pekka & Hoppu, Tuomas: Vuosisata jääpalloa. Multiprint Oulu, 2011.
  8. ↑ Suomen Palloliiton toimintakertomus 1950 (pdf) urheilumuseo.fi. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 2.11.2014.
  9. ↑ Suomen Palloliiton toimintakertomus 1951 (pdf) urheilumuseo.fi. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 2.11.2014.
  10. ↑ Suomen Palloliiton toimintakertomus 1952 (pdf) urheilumuseo.fi. Arkistoitu 16.10.2013. Viitattu 2.11.2014.
  11. ↑ Suomen Palloliiton toimintakertomus 1953 (pdf) urheilumuseo.fi. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 2.11.2014.
  12. ↑ Suomen Palloliiton toimintakertomus 1954 (pdf) urheilumuseo.fi. Arkistoitu 16.10.2013. Viitattu 2.11.2014.