Raaka-aine

Raaka-aine-aihe on herättänyt suurta mielenkiintoa ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa. Alkuperäistään nykypäivään Raaka-aine:llä on ollut keskeinen rooli monilla elämän osa-alueilla ja se on vaikuttanut kulttuuriin, talouteen, politiikkaan ja ihmissuhteisiin. Ajan myötä Raaka-aine on kehittynyt ja sopeutunut nykymaailman muutoksiin ja haasteisiin luoden uusia mahdollisuuksia ja haasteita yksilöille ja yhteisöille. Tässä artikkelissa tutkimme Raaka-aine:n merkitystä ja vaikutusta nykymaailmassamme sekä analysoimme sen vaikutuksia ja mahdollisia tulevaisuuden näkymiä.

Tämä artikkeli kertoo materiaalista. Yhtyeestä nimeltä Raaka-Aine on oma artikkelinsa.
Kultaharkkoina olevaa kultaa.
Poimittua puuvillaa.

Raaka-aine on jalostuskelpoinen luonnonvara tai puolivalmiste, josta jalostetaan valmiita lopputuotteita tai materiaaleja. Laajempi taloudellinen termi on tuotannontekijä. Raaka-aineiden tuottamista sanotaan alkutuotannoksi mutta myös biosfäärin yhteyttämistä kutsutaan alkutuotannoksi.

Taloustiede

Taloustieteissä voidaan ajatella, että raaka-aineet eivät luo hyötyä sellaisenaan. Ne eivät maksa osinkoja, vuokraa tai korkoa sijoittajille. Raaka-aine vain on. Tilastot osoittavat, että sijoituksena ajateltuna raaka-aineiden keskimääräinen tuotto on nolla; tuotolla tarkoitetaan reaalituottoa eli todellista arvonnousua inflaation jälkeen.[1]

Yllä kuvattu lähestymistapa on hyvin teoreettinen, sillä varsinkin viime aikojen raaka-aineiden hintojen nousu on saanut yritykset huomaamaan, että raaka-aineiden hinnoilla voi olla suurikin vaikutus tulokseen. Hyvin usein raaka-aineille on suuremmissa projekteissa arvioitu joku kustannus, jota raaka-aineen hinnan muuttuessa ei pystytä siirtämään valmiin tuotteen myyntihintaan. Yritykset ovat kasvavassa määrin kiinnittäneet huomiota tuotannontekijöidensä (raaka-aineiden) arvon suojaamiseen markkinoilla. Tätä voi tehdä muun muassa raaka-ainepörsseissä sekä monien uusien raaka-aineisiin linkitettyjen rahoitusinstrumenttien avulla.

Samoin ovat vuosikausia toimineet muun muassa maanviljelijät, jotka ovat myyneet satonsa sopivaksi katsomaansa aikaan jo ennen sen kypsymistä. Chicagon raaka-ainepörssi (Chicago Mercantile Exchange) on yksi suurimpia raaka-ainepörssejä, jossa voi käydä kauppaa vaikkapa pakastetulla tuoremehulla (frozen orange juice), kuten Eddie Murphy teki elokuvassa Vaihtokaupat.

Jalostus

Raaka-aineiden muokkausta valmiiksi tuotteiksi tai muiksi aineiksi kutsutaan jalostukseksi eli jalostamiseksi. Esimerkiksi puuraaka-aineesta voidaan jalostaa paperia, rakennuspuuta ja huonekaluja. Usein jalostusvaiheita on monia. Esimerkiksi raakamalmi voidaan ensin jalostaa metalliksi, joka on raaka-ainetta seuraaville jalostusvaiheille. Metalleja voidaan käsitellä ja seostaa seoksiksi, joista voidaan valaa valmiita esineitä.

Sijoittaminen raaka-aineisiin

Raaka-aineet ovat 1970-luvulta alkaen tuottaneet noin kaksinkertaisesti osakkeisiin nähden. Raaka-aineet ovat kuitenkin hyvin riskikäs sijoituskohde, koska niiden hinnat vaihtelevat voimakkaasti. Hintojen vaihteluun on viime aikoina vaikuttanut myös sijoittajien spekulointi.

Raaka-aineista kulta lienee vanhin sijoittamisen kohde ja väline. Kulta onkin siinä mielessä poikkeuksellinen raaka-aine, että sillä on historiallisestikin ollut valuuttaa korvaava arvo. Kultaan sijoitetaan epävarmoina aikoina, koska sen odotetaan tuovan vakautta, joka valuutoilta voi puuttua. Kultaharkkoihin sijoittamista helpompaa on nykyisin sijoittaminen kultaan linkitettyihin arvopapereihin. Myös Helsingin pörssissä voi sijoittaa kultaan sidottuun sertifikaattiin.

Pörssinoteerattu raaka-aine (ETC) on raaka-ainesijoittamiseen tarkoitettu sijoitustuote.

Lähteet

  1. ↑ Junkkari, Marko. Kulta ei tuota mitään. Helsingin Sanomat. 3.5.2008. cit. Anders Ekholm, Eufexin sijoitusjohtaja.