Raasepori

Raasepori
Raseborg

vaakuna

sijainti

Raaseporin linna
Raaseporin linna
Sijainti 59°58′30″N, 023°26′10″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Raaseporin seutukunta
Kuntanumero 710
Hallinnollinen keskus Tammisaaren keskustaajama
Perustettu 2009
Kuntaliitokset Karjaa (2009)
Pohja (2009)
Tammisaari (2009)
Pinta-ala ilman merialueita 1 215,45 km²
75:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 2 354,22 km²
35:nneksi suurin 2022 
– maa 1 148,34 km²
– sisävesi 67,11 km²
– meri 1 138,77 km²
Väkiluku 27 209
39:nneksi suurin 31.12.2023 
väestötiheys 23,69 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 
– 0–14-v. 14,5 %
– 15–64-v. 58,0 %
– yli 64-v. 27,6 %
Äidinkieli 2023 
suomenkielisiä 30,5 %
ruotsinkielisiä 63,6 %
– muut 5,8 %
Kunnallisvero 9,30 %
92:nneksi suurin 2024 
Kaupunginjohtaja Petra Theman
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2021–2025
 • RKP
 • SDP
 • Vihr.
 • Kok.
 • Vas.
 • PS

23
12
3
2
2
1
www.raasepori.fi

Raasepori (ruots. Raseborg) on Suomen kaupunki, etelärannikolla Uudenmaan maakunnan länsiosassa. Raaseporin kaupungissa asuu noin 27 000 henkilöä ja laajemmin koko seudulla asuu noin 40 000 henkilöä. Asukasluvultaan Raasepori on Suomen 39:nneksi suurin kaupunki. Raasepori on kaksikielinen kunta ja sen asukkaista 64 prosenttia on ruotsinkielisiä.

Raaseporin kaupunki syntyi 1. tammikuuta 2009, kun Tammisaaren ja Karjaan kaupungit sekä Pohjan kunta yhdistyivät. Kunnanvaltuustot päättivät yhdistymisestä 18. kesäkuuta 2007. Raaseporin kaupungin asukkaista hieman yli puolet asuu liitosta edeltäneen Tammisaaren kaupungin alueella.

Kaupungin nimi on peräisin Tammisaaren Snappertunassa sijaitsevasta Raaseporin linnasta. Jouko Vahtola on katsonut linnan mahdollisesti perustaneiden saksalaisten antaneen linnalle nimen Lyypekin lähellä sijaitsevan Ratzeburgin hiippakunnan mukaan. Historiallisesti seutu on keskiajalla kuulunut Raaseporin lääniin. Kaupungille valittiin kutsukilpailun perusteella uusi vaakuna, jota on kritisoitu epäheraldisuuden ja valinnan menettelytapojen vuoksi.

Suomen kunnista Raaseporissa on yhdeksänneksi eniten kesämökkejä. Vuonna 2020 niitä oli 6 848.

Raaseporin naapurikuntia ovat Hanko, Kemiönsaari, Salo, Inkoo ja Lohja.

Maantiede

Raasepori sijaitsee Länsi-Uudellamaalla aivan Hankoniemen kannassa. Kaupungin aluetta halkoo lounais–koillissuuntaisesti Pohjanpitäjänlahti, jonka rannalla Tammisaaren keskustaajama sijaitsee. Kaupungin rannikkoa hallitsevat lukuisat saaret, jotka kuuluvat Tammisaaren saaristoon.

Yleisesti Raaseporin maaperää hallitsee Salpausselän pääasiassa moreeni- ja saviperäinen maa-aines. Kaupungin alueen metsät ovat pääasiassa kuivaa kangasta. Vesistöt koostuvat pääasiassa syvälle yltävistä merenlahdista ja saarien välisistä salmista sekä yli kahdestasadasta vähintään hehtaarin laajuisesta järvestä. Laajimmat järvet ovat Gennarbyviken, Määrjärvi, Iso-Kisko ja Degersjön. Iso-Kiskosta Raaseporissa sijaitsee kaakkoisin osa. Suuria jokia ei ole; merkittävin on Mustionjoki.

Nähtävyyksiä

Tammisaaren kirkko

Raaseporin tunnetuin nähtävyys on Raaseporin linnanrauniot, joka on Tammisaaren ja koko läntisen Uudenmaan merkittävin historiallinen jäänne. Linna on osittain entisöity ja kesäisin linnan läheisyydessä toimii kesäteatteri, jonka näyttelijät toimivat linnassa myös oppaana. Keskiajalta on peräisin myös Grabben kanava.

Kaupungissa on lukuisia kirkkoja, joista suurin on 1600-luvulla rakennettu Tammisaaren kirkko. Sen rakennustyöt pani alulle vuonna 1651 kreivi Gustaf Adolf Lejonhufvud. Kirkko sai nykyisen ulkoasunsa kaupunkia vuonna 1821 tuhonneen tulipalon jälkeen. Tenholan, Karjaan ja Pohjan kirkot ovat keskiaikaisia harmaakivikirkkoja. Muut kaupungin alueen kirkot Snappertunassa ja Mustiossa ovat 1600- ja 1700-luvun puukirkkoja. Nykyinen Bromarvin kirkko on rakennettu aikaisemman palaneen kirkon paikalle 1980–1981.

Raaseporissa sijaitsee myös monia muistomerkkejä. Harparskogissa sijaitsee Mannerheimin kivi, joka on pystytetty paikalle, jossa sotamarsalkka Mannerheim vastaanotti vuonna 1941 Hangon rintamalla taistelleiden joukkojen ohimarssin. Karjaalla sijaitsee Maasillan taistelun muistomerkki ja Dragsvikissä sijaitsee Tammisaaren vankileirillä kuolleiden punaisten muistomerkki.

Mustionjoen varrella sijaitsee useita historiallisia ruukkikyliä. Tammisaaren vanhin kaupunginosa, Barckens Udde on suojeltu ja rauhoitettu uusilta rakennuksilta. Sen rakennuskanta koostuu pelkästään 1700- ja 1800-luvun rakennuksista.

Tammisaaren saariston kansallispuisto käsittää osan Raaseporin laajasta saaristosta. Tammisaaressa sijaitsee saariston luontoa esittelevä Tammisaaren luontokeskus. Tammisaaren saaristoon on mahdollista tutustua saaristoristeilyllä, joita tekee M/S Sunnan II. Laiva on entinen sisävesihöyrylaiva Saimaalta. Karjaan Lepinjärvi (Läppträsket) on lintujärvi.

Kaupunginalueella on lukuisia vanhoja kartanoita ja linnoja, kuten Mustion linna ja raunioituneet Grabbackan linna ja Junkarsborgin puulinna.

Kauan asutulla alueella on paljon hautakalmistoja eri aikakausilta. Niitä löytyy muun muassa Brobackasta, Stora ja Lilla näsetistä, sekä Kroggårdsmalmenista. Tämän lisäksi suosittuja nähtävyyksiä ovat Billnäsin ja Fiskarsin ja Antskogin ruukit, jotka ovat Suomen teollistumisen syntysijoja.

Historia

Kartta Raaseporin ja Hangon kuntaliitoksista.

Raasepori syntyi vuonna 2009, kun Tammisaari, Pohja ja Karjaa yhdistyivät kaksivuotisen liitosprosessin jälkeen. Alueella on sijainnut useita kuntia.

Raaseporin linna rakennettiin Snappertunaan 1300-luvulla. Karjaasta ja Tammisaaresta on myös ensimmäiset kirjalliset lähteet noilta ajoilta.

Tammisaari sai kaupunginoikeudet 1528, jolloin alueen hallinto siirtyi Snappertunasta sinne. Kaupungin merkittävän kirkon olemassaolo saattoi pelastaa sen kaupunkioikeudet, sillä kuningas Kaarle XI oli vielä 1690-luvulla aikeissa peruuttaa ne. 1600-luvulla kaupungin kaupankäynti kärsi myös merkantilismista eli valtion sääntelystä ja holhouksesta. Muun muassa vuonna 1614 ulkomaisten alusten tulo kaupungin satamaan kiellettiin ja vuonna 1636 ulkomaankauppa kiellettiin kokonaan.

1500-luvulla Raaseporin alueelle perustettiin useita Suomen ensimmäisistä ruukeista. Alueelle kehittyi merkittäviä ruukkikyliä kuten Fiskars, Billnäs, Fagervik, Antskog ja Åminnefors.

Useaan kuntaan jakautunut alue alkoi yhdentyä 1900-luvun loppupuolella. Tosin Mustio oli liitetty Karjaan maalaiskuntaan jo 1929. Karjaan mlk puolestaan liitettiin Karjaaseen 1969. Vuonna 1977 alueella tehtiin suuria kuntaliitoksia; Snappertuna ja Tammisaaren mlk liitettiin Tammisaareen ja Bromarv jaettiin Tenholan ja Hangon kesken. Vuonna 1993 Tenhola liitettiin vielä Tammisaareen.

Kyliä ja taajamia

Raaseporin suurimmat taajamat ovat Tammisaaren ja Karjaan entiset kaupunkikeskustat. Tammisaari on vanha, 1500-luvulla perustettu kaupunki. Karjaa sen sijaan kehittyi asutuskeskukseksi vasta 1900-luvulla rautatieaseman ympärille.

Taajamat

Vuoden 2016 lopussa Raaseporissa oli 27 851 asukasta, joista 21 453 asui taajamissa, 6 081 haja-asutusalueilla ja 317:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Raaseporin taajama-aste on 77,9 %. Raaseporin taajamaväestö jakautuu kahdeksan eri taajaman kesken:

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Tammisaaren keskustaajama 8 614
2 Karjaan keskustaajama 7 929
3 Pohjan kirkonkylä 2 012
4 Langansböle 840
5 Tenhola 746
6 Mustion asema* 595
7 Fiskari 502
8 Mustion ruukki 215

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Mustion aseman taajama sijaitsee pääosin Raaseporissa, mutta pieniltä osin myös Inkoossa. Pinjainen on tilastollisessa taajamaluokituksessa osa Karjaan keskustaajamaa. Vuonna 2016 määritellyistä taajamista Bromarv lakkasi olemasta taajama vuoden 2017 taajamarajauksessa.

Tammisaaren alue

Box, Bredvik, Bromarv, Båsa, Dragsvik, Fagernäs, Finby, Finby gränd, Gammelboda, Hangist, Harparskog, Hylta, Höstnäs, Ingvalsby, Jomalvik, Jussaari (Jussarö), Kalvdal, Kansjärvi (Kansjärv), Kelkkala (Kälkala), Kisa (Leksvall), Kivitok, Koivuniemi (Björknäs), Kuivasto (Kvigos), Kulla, Kårböle, Langansböle, Långstand, Malarby, Niitlahti (Nitlax), Norrstrand, Näset, Orvlax, Padva, Pargas, Parkkala (Barkala), Prästkulla, Raasepori (Raseborg), Rekuby, Riilahti (Rilax), Rösund, Siggby, Sillböle, Skogby, Skräddarböle, Skåldö, Sköldargård, Snappertuna, Sommarö, Svenskby, Tallbacka, Tenhola (Tenala), Trollböle, Trollshovda, Västervik, Vättlax, Öby, Östanberg, Österby

Karjaan alue

Backby, Backgränd, Bengtsmora, Björnbollstad, Bondby, Brasby, Bredvik, Brynikbacka, Bålaby, Båtsmora, Bällarby, Bällby Bäljars, Degerby, Domargård, Dönsby, Finnbacka, Finnby, Grabbacka, Gösbacka, Heimos, Hållsnäs, Högben, Ingvallsby, Joddböle, Jällsby, Kansbacka, Karjaan asema (Karis station), Karjaan keskusta (Karis centrum), Kasabacka, Kasaby, Kaunislahti (Grundsjö), Kiila (Kila), Kleven, Knapsby, Konungsböle, Kroggård, Kudiby, Kurby, Kvarvbacka, Leppi (Läpp), Lågbacka, Lövkulla, Mangård, Meltola (Mjölbolsta), Mjölnarby, Mustio (Svartå), Nyby, Osmundsböle, Pappila (Prästgården), Päsarby, Reiböle, Romsarby, Sannäs, Sepänkylä (Smedsby), Snällböle, Starkom, Sutarkulla, Svarvarböle, Svedja, Tallmo, Torsböle, Visanbacka, Västanby, Österby

Pohjan alue

Andkärr, Ansku (Antskog), Baggby, Björsby, Bockboda, Bollsta (Bollstad), Borgby, Brunkom, Brödtorp, Böle, Dalkarby, Degernäs, Djekenkulla, Ekerö, Elimo, Fiskari (Fiskars), Gammelby, Gennäs, Grabbskog, Grännäs, Gumnäs, Hindraböle, Hällskulla, Jernvik, Kiila (Kila), Klinkbacka, Koppskog, Kuovila (Skogböle), Kvarnby, Kyrkbacka, Lillfors, Mörby, Näsby, Pappila (Prästgården), Persböle, Pinjainen (Billnäs), Pohjankuru (Skuru), Ramskulla, Sidsbacka, Sjösäng, Skarpkulla, Skogäng, Skrittskog, Slicko, Sonabacka, Spakanäs, Starrböle, Sunnanvik, Svedjeby, Sällvik, Tomasböle, Torby, Trädbollstad, Uusikartano (Nygård), Vesterby, Joensuu (Åminne), Åminnefors

Politiikka

Kaupunginjohto

Raaseporin kaupunginjohtajaksi valittiin maaliskuussa 2022 diplomaatti Petra Theman. Hänen edeltäjänsä Ragnar Lundqvist jäi eläkkeelle syksyllä 2022. Lundqvist hoiti tehtävää kesäkuusta 2017, jolloin hänet valittiin Tom Simolan seuraajaksi. Simola toimi kaupunginjohtajana vuosina 2015–2017. Hänen edeltäjänsä oli Mårten Johansson, joka toimi kaupunginjohtajana 2009–2015. Sitä ennen Johansson toimi Tammisaaren kaupunginjohtajana.

Valtuusto

Raaseporin kaupunginvaltuustoon kuuluu 43 jäsentä. Valtuuston enemmistö koostuu RKP:n sekä SDP:n valtuutetuista. Valtuuston puheenjohtaja on RKP:n Anders Walls. Ensimmäinen varapuheenjohtaja on SDP:n Mats Lagerstam ja toinen varapuheenjohtaja RKP:n Ragna-Lisa Karlsson. Alla puolueiden paikkaluvut kaudella 2021–2025.

Eduskuntavaalit 2023

Raaseporissa kannatettiin eduskuntapuolueita vuoden 2023 eduskuntavaaleissa seuraavasti:

Väestö

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2022 tilanteen mukainen.

Raaseporin väestönkehitys 1975–2020
Vuosi Asukkaita
1975    29 791
1980    27 972
1985    28 140
1990    28 565
1995    28 567
2000    28 436
2005    28 396
2010    29 065
2015    28 405
2020    27 528
Lähde: Tilastokeskus.

Seurakunnat

Karjaan Betel-kirkko lokakuussa 2015.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Raaseporissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

Nämä seurakunnat muodostavat Raaseporin seurakuntayhtymän (ruots. Raseborgs kyrkliga samfällighet).

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Raaseporin alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Raaseporissa toimivat Betesda Church - Pingstkyrkan i Raseborg ja Karis Betelförsamlingen.

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Raaseporin nykyisellä alueella.

Palvelut

Axxellin ammattikoulu Raaseporin Karjaalla.

Koulutus

Raaseporissa on kolme lukiota, Ekenäs gymnasium, Karis-Billnäs gymnasium ja Karjaan lukio. Ammattikoulutusta tarjoavat Luksia ja Axxell, ammattikorkeakoulutusta Yrkeshögskolan Novia.

Kirjasto

Raaseporin kunnan kirjastot ovat Tammisaaren kirjasto, Karjaan kirjasto, Pohjan kirjasto, Bromarvin sivukirjasto, Mustion sivukirjasto, Tenholan sivukirjasto ja kirjastoauto. Mustion sivukirjasto on suljettu toistaiseksi.

Sosiaali- ja terveystoimi

Raaseporin terveyskeskuksella on kolme terveysasemaa: Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren terveysasema.

Vesihuolto

Raaseporin Vesi on Raaseporin kaupungin kunnallinen liikelaitos, joka vastaa vesihuollosta eli veden toimituksesta ja jätevedenpuhdistuksesta kaupunginvaltuuston vahvistamilla toiminta-alueilla, noin 6 500 kiinteistön alueella.

Jätehuolto

Raaseporin kaupunki on omistajana jätehuoltoyhtiö Rosk’n Rollissa, joka vastaa Länsi- ja Itä-Uudenmaan kuntien, myös Raaseporin, jätehuollosta. Alueen jätehuoltoviranomainen on Uudenmaan jätelautakunta.

Energiahuolto

Tammisaaren keskustassa sähkönjakelija on Raaseporin Energia. Muualla Raaseporissa jakelija on Caruna.

Valtiolliset palvelut

Raaseporin Tammisaaressa sijaitsevat Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden Raaseporin toimipiste, jossa on käräjäoikeuden istuntopaikka, Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen Raaseporin poliisiasema, Länsi-Uudenmaan ulosottoviraston Raaseporin toimipaikka ja Uudenmaan maistraatin Raaseporin yksikkö. Myös syyttäjälaitoksen Etelä-Suomen syyttäjäalueella on toimipiste Raaseporissa.

Liikenne

Karjaan rautatieasema

Raaseporin kautta kulkee valtatie 25 Hyvinkäältä Hankoon. Se kulkee sekä Karjaan että Tammisaaren keskustojen ohi, ja noin kolmen kilometrin päässä Karjaan keskustasta siitä erkanee Helsinkiin johtava kantatie 51. Tammisaaresta Saloon johtaa kantatie 52.

Karjaan rautatieasema on risteysasema, jossa Helsingin ja Turun välinen rantarata leikkaa Hyvinkäältä Hankoon johtavan radan. Karjaalla pysähtyy osa Helsingin ja Turun välisistä junista. Sieltä kulkee myös taajamajunia Hankoon. Hyvinkään ja Karjaan välillä on vain tavaraliikennettä. Kunnassa on neljä henkilöliikenteen asemaa, Karjaa, Dragsvik, Tammisaari ja Skogby, joista kolmelta jälkimmäiseltä on yhteyksiä sekä Hankoon että Karjaalle kahden tunnin välein suuntaansa.

Talous

Pohja on Suomen metalliteollisuuden synnyinsijoja. Pitäjään perustettiin noin vuonna 1630 Antskogin ruukki, vuonna 1641 Billnäsin ruukki ja vuonna 1649 Fiskarsin ruukki.

Nykyään huomattavimpia Raaseporin alueella toimivia yrityksiä ovat:

Varuskunta

Uudenmaan Prikaati toimii Tammisaaren Dragsvikissä.

Urheilu

Entisen Pohjan kunnan alueella on kaksi täysimittaista golfkenttää, kaksi ratsastuskeskusta, laskettelukeskus sekä urheiluopisto.

Urheiluseuroja

Kuvia

Alueella ennen sijainneet kunnat

Tunnettuja asukkaita

Yhteiskunta ja politiikka

Katso myös

Lähteet

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. a b Kuntavaalit 2021, Raasepori Oikeusministeriö. Viitattu 24.11.2021.
  7. Tarkiainen, Kari: Ruotsin itämaa, s. 87. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2010.
  8. Vieläkö Raaseporin vaakunaa vatvotaan? Länsi-Uusimaa.
  9. Kesämökit 2020 Tilastokeskus. Viitattu 24.11.2021.
  10. Raasepori. Järviwiki. Viitattu 23.5.2021.
  11. Tenholan seurakunta
  12. Karjaan kirkko (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. Pyhän Marian kirkko. Pohjan Suomalainen Seurakunta.
  14. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  15. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  16. Lemström, Johanna: Petra Theman Raseborgs nya stadsdirektör. Hufvudstadsbladet, 15.3.2022, s. 14. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 15.3.2022.
  17. Lemström, Johanna: Petra Therman ser fram emot att jobba i Raseborg. Hufvudstadsbladet, 18.3.2022, s. 12. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 19.3.2022.
  18. Ylönen, Jorma: Ragnar Lundqvist Raaseporin kaupunginjohtajaksi Kuntalehti. 19.6.2021. Viitattu 9.12.2021.
  19. Tiainen, Paula: Uusi kaupunginjohtaja haluaa vahvistaa Raasepori-identiteettiä Yle Uutiset. 1.9.2015. Viitattu 9.12.2021.
  20. Valtuusto Raaseporin kaupunki. Arkistoitu 24.11.2021. Viitattu 24.11.2021.
  21. Eduskuntavaalit 2023, Raasepori Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2023.
  22. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2021 Tilastokeskus. Viitattu 25.12.2022.
  23. a b Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  24. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  25. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  26. Lukiot Raaseporin kaupunki. Viitattu 26.11.2019.
  27. Muu opetus Raaseporin kaupunki. Viitattu 26.11.2019.
  28. Aukioloajat ja yhteystiedot 8.10.2019. Raaseporin kaupunki. Viitattu 1.12.2019.
  29. Terveyskeskus 3.9.2019. Raaseporin kaupunki. Viitattu 1.12.2019.
  30. Raaseporin Vesi 18.11.2019. Raaseporin kaupunki. Viitattu 1.12.2019.
  31. Kuntien jätehuoltoa Itä- ja Länsi-Uudellamaalla Rosk'n Roll. Viitattu 1.12.2019.
  32. Jätehuolto 6.11.2019. Raaseporin kaupunki. Viitattu 1.12.2019.
  33. Energiahuolto 2.6.2020 (päivitetty). Raaseporin kaupunki. Arkistoitu 7.6.2023. Viitattu 15.5.2023.
  34. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus Oikeus.fi. 14.8.2019. Oikeusministeriö ja oikeuslaitoksen virastot. Viitattu 1.12.2019.
  35. Länsi-Uudenmaan poliisilaitos – Yhteystiedot Poliisi. Viitattu 1.12.2019.
  36. Länsi-Uudenmaan ulosottovirasto Oikeus.fi. 23.10.2019. Oikeusministeriö ja oikeuslaitoksen virastot. Viitattu 1.12.2019.
  37. Raaseporin yksikkö Maistraatti. Viitattu 1.12.2019.
  38. Toimipaikat Syyttäjälaitos. Viitattu 1.12.2019.
  39. a b c Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.

Aiheesta muualla