Rafael Pihlaja

Nykymaailmassa Rafael Pihlaja on ottanut perustavanlaatuisen roolin elämässämme. Olipa kyseessä henkilökohtainen tai ammatillinen näkökohta, Rafael Pihlaja:stä on tullut yleistä kiinnostavaa aihetta, koska se vaikuttaa yhteiskuntaamme. Tässä artikkelissa tutkimme Rafael Pihlaja:n eri puolia ja sitä, miten se on muokannut kokemuksiamme ja näkökulmiamme. Rafael Pihlaja on osoittautunut monipuoliseksi ja relevantiksi aiheeksi nykymaailmassa populaarikulttuurin vaikutuksesta sen rooliin teknologisissa innovaatioissa. Tarkastellaan perusteellisen analyysin avulla, miten Rafael Pihlaja on kehittynyt ajan myötä ja miten se on vaikuttanut ihmisiin, yhteisöihin ja toimialoihin. Lue lisää saadaksesi lisätietoja tästä kiehtovasta aiheesta!

Rafael Pihlaja 1930-luvun alussa.

John Rafael Pihlaja (28. heinäkuuta 1893 Turku – 8. marraskuuta 1951 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä.[1]

Pihlaja näytteli useissa teattereissa. Turun Suomalaisessa Teatterissa hän toimi myös apulaisjohtajana ja näyttämöjärjestäjänä 1918–1923, Oulun Näyttämön johtajana 1924–1926, johtajana Kotkan Näyttämöllä 1926–1928 ja johtajan apulaisena Kansan Näyttämöllä 1929–1931. Suomen Kansallisteatterin näyttämöpäällikkö hän oli 1931–1951.[1]

Pihlaja esiintyi noin kahdessakymmenessä elokuvassa 1930-luvulta kuolemaansa saakka[1].

Hän oli naimisissa näyttelijä Katri Pihlajan ja oopperalaulaja Elli Pihlajan kanssa[1]. Hänen kolmas vaimonsa oli lampunvarjostimia suunnitellut ja rakentanut Irene Pihlaja (o.s. Lahdelma). Rafael ja Irene Pihlajan tytär Reija Haavisto on näytellyt yli 20 vuotta eri harrastelijateattereissa. Rafael Pihlajan muita lapsia olivat Marja Pihlaja (1921–1994), Jussi Pihlaja sekä näyttelijä Matti Pihlaja.lähde? Rafael Pihlaja kuoli 58-vuotiaana vuonna 1951.

Rafael Pihlaja harrasti öljyväri- ja akvarellimaalausta, pääaiheinaan rantamaisemat ja rakennukset. Myös arkkitehtuuri kiinnosti häntä ja hänen jäämistöissään on lukuisia rakennussuunnitelman omaisia akvarelleja. Pihlajalta on perintönä myös kirjakokoelma, kotimaista ja ulkomaista proosaa, taidekirjallisuutta ym.lähde?

Lähteet

  1. ↑ a b c d Rafael Pihlaja Elonetissä.