Nykyään Ragnar Lundberg on edelleen erittäin tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa. Sen vaikutukset ovat tuntuneet elämämme eri osa-alueilla teknologiasta politiikkaan, kulttuuriin ja talouteen. Se on aihe, joka on herättänyt keskustelua, ristiriitaisia mielipiteitä ja luonut merkittäviä muutoksia tapaamme elää ja havaita ympäröivä maailma. Tässä artikkelissa tutkimme Ragnar Lundberg:n merkitystä ja kuinka se on vaikuttanut tapaamme ajatella ja toimia nykyään.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
![]() Lundberg vuonna 1956. | |||
Maa: ![]() | |||
Miesten yleisurheilu | |||
![]() | |||
![]() |
Helsinki 1952 | seiväshyppy | |
EM-kilpailut | |||
![]() |
Bryssel 1950 | seiväshyppy | |
![]() |
Bryssel 1950 | 110 metrin aidat | |
![]() |
Bern 1954 | seiväshyppy |
Ragnar ”Ragge” Torsten Lundberg (22. syyskuuta 1924 Madesjö, Ruotsi – 10. heinäkuuta 2011[1] Kalmar, Ruotsi) oli ruotsalainen seiväshyppääjä ja pika-aitajuoksija.[2]
Lundberg sijoittui Lontoon 1948 olympialaisissa päälajissaan seiväshypyssä viidenneksi tuloksella 410 cm. Brysselin EM-kilpailuissa 1950 hän voitti seiväshypyssä kultaa[2] tuloksella 430 cm ja sai 110 metrin aitajuoksussa hopeaa[2] ajalla 14,7 s. Tämän jälkeen hän keskittyi jälleen seiväshyppyyn ja saavutti Helsingin 1952 olympialaisissa parhaana eurooppalaisena pronssia[2] tuloksella 440 cm. Bernin EM-kilpailuissa 1954 hän saavutti hopeaa[2] samalla tuloksella (440 cm) voittajan, suomalaisen Eeles Landströmin kanssa. Melbournen 1956 olympialaisissa Lundberg sijoittui viidenneksi[2] tuloksella 425 cm ja Tukholman EM-kilpailuissa 1958 kymmenenneksi tuloksella 420 cm.