Raija Talvio

Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Raija Talvio:n käsitettä ja sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Kautta historian Raija Talvio on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmisten elämässä, ja se on vaikuttanut kaikkeen kulttuurista talouteen. Kattavan analyysin avulla tutkimme, miten Raija Talvio on kehittynyt ajan myötä ja mikä sen vaikutus on ollut eri alueilla. Lisäksi käsittelemme Raija Talvio:n ympärillä pyöriviä kiistoja ja keskusteluja sekä mahdollisia ratkaisuja tai vaihtoehtoja, joita ehdotetaan sen vaikutusten käsittelemiseksi. Alkuperäistään nykypäivään Raija Talvio on jättänyt lähtemättömän jäljen yhteiskuntaan, ja tässä artikkelissa tutkimme sen seurauksia ja seurauksia nykymaailmassamme.

Raija Talvio (s. 30. huhtikuuta 1959 Helsinki)[1] on suomalainen käsikirjoittaja, leikkaaja ja professori.

Koulutukseltaan Talvio on taiteen tohtori Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta (2015).[2] Hän on työskennellyt vuosia tutkijana ja käsikirjoittamisen tuntiopettajana Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun elokuva- ja lavastustaiteen laitoksella ja vuodesta 2019 elokuva- ja tv-käsikirjoituksen professorina.[3][4]

Uransa alussa Talvio toimi leikkausassistenttina Aki Kaurismäen esikoiselokuvassa Rikos ja rangaistus (1983). Tämän jälkeen Talvio leikkasi ohjaajan kaikki 1980-luvulla valmistuneet elokuvat. Talvio on leikannut myös useita Anssi Mänttärin elokuvia.[1]

Talvio on käsikirjoittanut Taru Mäkelän ohjaamat elokuvat Pikkusisar (1999), josta Mäkelä ja Talvio saivat vuoden 2000 Suomi-palkinnon, ja Mieletön elokuu (2013)[1]. Hän on käsikirjoittanut myös Kari Paljakan kaksiosaisen Hannu Salaman romaaniin perustuneen tv-sarjan Siinä näkijä missä tekijä (2012).

Kirjoja

  • Talvio, Raija & Mattila, Mikko: Arvottomat - Tärkeintä on lähteminen. Aviador, 2024.

Lähteet

  1. ↑ a b c Raija Talvio Elonetissä.
  2. ↑ Raija Talvio’s dissertation in the field of film 13.11. Dokumenttikilta. 31.10.2015. Arkistoitu 8.2.2017. Viitattu 25.4.2019. (englanniksi)
  3. ↑ Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos: Yhteystiedot Into-portaali. Aalto-yliopisto. Arkistoitu 10.12.2014. Viitattu 10.12.2014.
  4. ↑ Uusia professorinimityksiä Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa | Aalto-yliopisto act.aalto.fi. Arkistoitu 8.9.2021. Viitattu 8.9.2021.

Aiheesta muualla