Tässä artikkelissa aiomme tutkia Raikuun salpa-asema:tä ja sen vaikutuksia eri yhteyksissä. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Raikuun salpa-asema on ollut kiinnostava ja keskustelun aihe useilla alueilla. Analysoimme sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa, sen merkitystä akateemisella alalla ja sen vaikutusta teknologian kehitykseen. Lisäksi tutkimme, kuinka Raikuun salpa-asema on muokannut ihmisten mielipiteitä ja asenteita ajan mittaan ja kuinka se on edelleen vertailukohta nykymaailmassa. Tämän kattavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan Raikuun salpa-asema:tä ja tarjoamaan kattavamman kuvan sen vaikutuksista jokapäiväiseen elämään.
Raikuun salpa-asema on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusrakennelmaa, joka sijaitsee Kerimäellä. Raikuun kanavalle rakennettiin Kustaa III:n sodan 1788–1790 varustuksia, ja venäläiset jatkoivat Raikuun linnoittamista I maailmansodan aikana, jolloin se oli osa Pietarin puolustuslinjaa. Kanava-alueen Salpalinja-linnoitteet rakennettiin talvi- ja jatkosodan välillä 1940–1941 Suomen itärajan turvaksi. Kanavan länsirannalle rakennettiin tuolloin Salpalinjan pääasema, jossa oli muun muassa yhdeksän teräsbetonikorsua ja yksi luola. Noin kilometri pääaseman eteen kenttälinnoitettiin vielä Tervolammen etuasemalla.[1]
Raikuun (Pistalan) kanavan linnoitteisiin voi tutustua 1,5 kilometrin mittaisella luontopolulla. Luontopulla on mahdollista käydä kolmessa teräsbetonikorsussa ja nähdä kahdentyyppistä panssaritorjuntaan tarkoitettua kiviestettä.[2]