Rainer Kaunisto

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Rainer Kaunisto, jolla on suuri merkitys ja ajankohtaisuus _var2-kentässä. Sen vaikutuksia yhteiskuntaan analysoidaan, samoin kuin sen vaikutuksia _var3:een. Lisäksi tarkastellaan erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Rainer Kaunisto:een, tavoitteena tarjota kattava ja täydellinen visio tästä aiheesta. Tarkastelemalla päivitettyä ja ristiriitaista tietoa pyritään tarjoamaan lukijalle selkeä ja objektiivinen näkemys Rainer Kaunisto:stä sekä mahdollisista seurauksista, joita sen kehittäminen voi aiheuttaa tulevaisuudessa.

Rainer Kaunisto
Henkilötiedot
Syntynyt27. toukokuuta 1950
Toholampi
Näyttelijä
Aktiivisena 1971 -
Merkittävät roolit Levy-yhtiön toimitusjohtaja
(Tyttö sinä olet tähti)
Tirolilaismies
(Tulennielijä)
Taavi-tonttu
(Tontut)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Rainer Aaro Uolevi Kaunisto (s. 27. toukokuuta 1950 Toholampi)[1] on suomalainen näyttelijä ja nukketeatteritaiteilija. Kaunisto on näytellyt monissa näytelmissä Helsingin seudun teattereissa, mutta häntä on nähty myös sivurooleissa televisiosarjoissa sekä elokuvissa ja hänen ääntään on kuultu monissa piirretyissä, kuten esimerkiksi Villen taikasaappaissa, Olipa kerran löytöretkillä, Sherlock Koirassa ja Tontuissa.

Kaunisto oli kiinnitettynä harjoittelijaksi Savonlinnan Teatteriin 1971–1973, näyttelijäksi Imatran Teatteriin 1973–1975, Joensuun kaupunginteatteriin 1975–1981 ja Jyväskylän kaupunginteatteriin 1981–1996. Taiteellinen ja tekninen vastaava ja omistaja Nukketeatteri Roomassa hän on ollut vuodesta 1996 lähtien.

Kaunisto aloitti nukketeatterityöt vuonna 1973, ja pitää nykyään omaa yhdenmiehen nukketeatteriaan, Nukketeatteri Roomaa. Yli 30 vuoden nukketeatterityön aikana Kaunisto on tehnyt satoja nukkeja sekä ohjannut ja näytellyt kymmenissä nukketeatteriesityksissä.

Rainer Kaunisto on Unicefin hyvän tahdon lähettiläs.lähde? Hänelle myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2017[2].

TV-sarjat

Ääniroolit

Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.

Lähteet

  • Suomen teatterit ja teatterintekijät, (1974), (1993), Teatterit ja teatterintekijät (2005)

Viitteet

  1. ↑ Teatterit ja teatterintekijät 2005, s. 290. Helsinki: Like, 2005. ISBN 952-471-629-1
  2. ↑ Taiteilijaeläkkeiden saajissa eniten muusikoita, säveltäjiä ja kuvataiteilijoita Taiteen edistämiskeskus (Taike). 30.3.2017. Arkistoitu 6.3.2022. Viitattu 6.3.2022.

Kirjallisuutta

  • Peltonen, Leila ja Tawast, Marjut (toim.): Nukketeatteria suomalaisilla näyttämöillä. Like, Helsinki 2009. ISBN 978-952-01-0297-5
  • Peltonen, Leila: Nukketeatterin tekijänä Lapissa. Atrain & Nord, Kemi 2019. ISBN 978-952-315-418-6

Aiheesta muualla

  • Siren, Eero (väitöskirja): Nukketeatteri ja näyttelijän maailma, Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, Helsinki 2017. Verkossa
  • Siren, Eero: Veitsi ja sukka: Nukketeatteri toi tutkijaksi. NIVEL. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, Helsinki 2015. Verkossa
  • Siren, Eero: Lectio Praecursoria, (Väitöstilaisuuden alkupuheenvuoro.) Acta Scenica. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, Helsinki 2017. Verkossa
  • Näyttämö ja tutkimus, vol.9. 2022. Verkossa