Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Rajanylityspaikka:n kiehtovaan maailmaan. Tutkimme sen alkuperää, sen merkitystä nykyään ja sen vaikutuksia yhteiskuntamme eri osa-alueisiin. Rajanylityspaikka on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena vuosia, ja tässä artikkelissa yritämme valaista uutta valoa tähän jännittävään aiheeseen. Sen alusta lähtien sen nykyiseen kehitykseen tutkimme Rajanylityspaikka:n kaikkia puolia ja sitä, miten se on vaikuttanut tapaamme ajatella, elää ja suhtautua ympäröivään maailmaan. Valmistaudu lähtemään tähän jännittävään löytöjen ja tiedon seikkailuun!
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Rajanylityspaikka on varsinainen raja-asema tai muu paikka, jossa voidaan ylittää kahden valtakunnan välinen raja.
Perussäännön mukaan tulo Suomeen (maahantulo) ja maasta poistuminen on sallittua vahvistettujen rajanylityspaikkojen kautta. Schengenin sopimuksen seurauksena perussäännöstä on kuitenkin poikkeuksia. Mikäli ei kuljeta mukanaan tullattavaa tavaraa[2], Schengenin maiden sisärajan saa ylittää missä tahansa, kunhan matkustusasiakirjat ovat mukana. Siten Suomesta on luvallista mennä Ruotsiin tai Norjaan myös muualta kuin virallisilta rajanylityspaikoilta.[3]
Rajanylityspaikalla tarkoitetaan Suomen lainsäädännössä paikkaa, jonka kautta voi ylittää Schengen-alueen ulkorajan. Rajanylityspaikat määrätään valtioneuvoston asetuksessa. Asetuksen mukaisia rajanylityspaikkoja on Venäjän maarajalla, lentoasemilla, satamissa ja merivartioasemilla.[4] Rajanylityspaikkoja ei ole Ruotsin ja Norjan vastaisilla rajoilla.[5]
Mikäli matkustajan mukana on tullattavaa tavaraa, on Norjaan mennessä tai sieltä tullessa kuljettava tullitoimipaikan kautta.[3][2] Kansainväliset rajanylityspaikat Suomen ja Norjan välillä ovat:[6]
Ruotsin rajan saa ylittää mistä vain myös tullattavan tavaran kanssa, mutta tullaus on tällöin hoidettava erikseen asioimalla tullipaikkaan.[3] Tulliasiat voi hoitaa myös rajaa ylitettäessä rajanylityspaikalla, mikäli siellä on tulliasema. Kansainväliset rajanylityspaikat Suomen ja Ruotsin välillä ovat:[6]
Suomen ja Venäjän välisellä maarajalla on 9 rajanylityspaikkaa ja 2 tilapäistä rajanylityspaikkaa.[7]
Oheinen taulukko kertoo Venäjän rajan rajanylityspaikat ja niillä suoritettujen henkilöiden rajatarkastusten määrän 2010-luvun vaihteessa.[8]
Rajanylityspaikka | Tilanne | 2007[8] | 2008[8] | 2009[8] | 2010[8] | 2011[9] | 2012[9] |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Imatra[10] | Suljettu toistaiseksi[11]. | 930 308 | 1 065 061 | 1 098 712 | 1 320 164 | 1 837 956 | 2 225 563 |
Kuusamo | Suljettu toistaiseksi[11]. | 17408 | 18991 | 28225 | 37482 | 42 512 | 44 621 |
Niirala | Suljettu toistaiseksi[11]. | 898 435 | 874 132 | 934 006 | 1 022 496 | 1 281 037 | 1 501 511 |
Nuijamaa | Suljettu toistaiseksi[11]. | 1 634 362 | 1 996 042 | 1 910 715 | 2 315 601 | 3 153 596 | 3 381 843 |
Raja-Jooseppi | Suljettu toistaiseksi[11]. | 56 884 | 67 423 | 61 279 | 68 713 | 94 167 | 128 054 |
Salla | Suljettu toistaiseksi[11]. | 65 832 | 77 779 | 91 172 | 113 884 | 128 054 | 221 933 |
Vaalimaa | Suljettu toistaiseksi[11]. | 2 719 431 | 2 759 110 | 2 453 796 | 2 730 696 | 3 156 469 | 3 495 458 |
Vainikkala | Yksinomaan raideliikenteelle tarkoitettu rajanylityspaikka[7]. Avoinna [12]. | 398 684 | 431 085 | 349 363 | 344 269 | 435 922 | 483 988 |
Vartius | Suljettu toistaiseksi[11]. | 408 938 | 419 989 | 424 186 | 405 683 | 467 126 | 502 150 |
Inari (Lieksa) | Tilapäinen rajanylityspaikka[7]. Suljettiin toistaiseksi marraskuussa 2021.[13] | 10 018 | 8 575 | 3 432 | 6 141 | 4 400 | 1 050 |
Parikkala | Tilapäinen rajanylityspaikka[7]. Suljettiin toistaiseksi huhtikuussa 2022. [14] | 14 287 | 18 416 | 18 037 | 16 636 | 12 804 | 12 637 |
Yhteensä | – | 7 164 322 | 7 742 011 | 7 373 683 | 8 382 491 | 10 648 770 | 11 998 808 |
Suomen ja Venäjän väliset rajanylityspaikat suljettiin Suomessa valtioneuvoston päätöksellä 24.11.2023 klo 00.00 alkaen lukuunottamatta Raja-Jooseppia. Kansainvälisen suojelun hakeminen keskitettiin Raja-Joosepin rajanylityspaikalle. Päätös oli voimassa 23.12.2023 asti. Rajanylityspaikkojen alueille ja niiden sivustoille oli rakennettu esteaitaa. Rajojen valvontaa tehostettiin Kaakkois-Suomen rajavartioston valvomalla rajaosuudella jalka- ja ajoneuvopartioinnilla, teknisellä valvonnalla, sekä miehitetyllä ja miehittämättömällä lentotoiminnalla.[15] Päätöstä muuteltiin useasti, jonka jälkeen lopputulos oli että useimmat itärajan rajanylityspaikat olivat suljettuina joulukuun 13. päivään saakka.[16] Sen jälkeen useimpien rajanylityspaikkojen sulkua jatkettiin tammikuuhun[17], mutta Vaalimaan ja Niiralan rajanylityspaikat avautuivat 14.12.2023[18]. Ne suljettiin taas 15.12.2023[19]. Tammikuussa sulkua jatkettiin kuukaudella 11. helmikuuta saakka[20]. Helmikuussa sulkua jatkettiin huhtikuun 14. päivään saakka.[21]. Huhtikuussa hallitus päätti jatkaa sulkua toistaiseksi[22].
Tilapäiset rajanylityspaikat Karikangas, Kivipuro, Kokkojärvi, Onkamo, Puitsi, Rajakangas, Ruhovaara, Uukuniemi, Valkeavaara ja Virtaniemi lakkautetiin 2011[23]. Haapovaara, Karttimo, Kurvinen ja Leminaho lakkautettiin 2017[24][25].
Rajavartiolaitos teki vuonna 2011 yhteensä 293 447 henkilöliikenteen rajatarkastusta muun muassa seuraavissa satamissa tai vesiväylien raja-asemilla:[26]
Rajanylitys on mahdollista eräiden muidenkin satamien kautta.[6] Huviveneiden käytössä ovat seuraavat merivartioasemat:[6]
Kansainvälisen liikenteen lentoasemia ovat: [4]
Lisäksi on myös muita lentoliikenteen rajanylityspaikkoja.[6] Vesitasoilla on mahdollista saapua lisäksi Hangon, Suomenlinnan, Kotkan, Maarianhaminan ja Porkkalan merivartioasemien kautta.[6]
Rajavartiolaitos teki kansainvälistä lentoliikennettä palvelevilla lentoasemilla yhteensä 3,776 miljoonaa rajatarkastusta (ainakin passintarkastus) vuonna 2011[26]. Vuonna 2012 lentoasemilla tehtiin 4,050 miljoonaa kansainvälisen liikenteen passintarkastusta. Vilkkaimmat lentoasemat olivat tällä mittarilla Helsinki-Vantaa (3 817 tuhatta), Kittilä (58 tuhatta) ja Rovaniemi (37 tuhatta).[9] Sisämaan lentoasemilla (esim. Jyväskylä, Kuopio ja Tampere-Pirkkala) rajatarkastuksista huolehtii poliisi[4], joten näillä lentoasemilla tehtyjen tarkastusten lukumäärä ei sisälly rajavartiolaitoksen tilastoihin.