Nykymaailmassa Rakennuslupa:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Rakennuslupa on herättänyt akateemikkojen, ammattilaisten, harrastajien ja suuren yleisön huomion ja keskustelun yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä, kulttuuriin tai vaikutuksensa vuoksi tieteen ja teknologian kehitykseen. Menneiltä vuosikymmeniltä nykypäivään ulottuvalla urallaan Rakennuslupa on osoittanut kykynsä synnyttää intohimoisia keskusteluja ja syviä pohdiskeluja, jotka herättävät sekä ihailua että kritiikkiä eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökohtia, jotka liittyvät Rakennuslupa:een ja sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan.
Rakennuslupa on uusien rakennusten rakentamiseen ja suurempien peruskorjausten tekemiseen tarvittava lupa.
Suomessa rakennuslupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, mikä on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen sekä laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Rakennuslupa vaaditaan myös, jos vapaa-ajan asunto muutetaan kokovuotiseksi asuinrakennukseksi.[1][2] Luvan liitteeksi vaadittavien asiakirjojen määrä vaihtelee hankekohtaisesti ja tieto tarvittavista liitteistä on saatavilla kunnan rakennusvalvonnasta.[3] Rakennuslupaa haetaan esimerkiksi Helsingissä lupapiste-palvelusta[4] ja sen saamiseksi tulee toimittaa rakennuksen pääpiirustukset, sekä useita muita hankkeen tietoja. [5] Uudisrakennuksen rakennusluvan saamiseksi vaaditaan koko Suomen laajuisesti osana energiaselvitystä mm. energiatodistusta[6] ja energiatodistuksessa ilmoitettavalle energiatehokuutta kuvaavalle E-luvulle on asetettu erilaiset raja-arvot eri käyttötarkoitusluokan rakennuksille.[7] Laajimmillaan vaadittu energiaselvitys sisältää myös lämpöhäviöiden määräystenmukaisuuden osoittavat laskelmat, sekä kesäajan huonelämpötilan vaatimuksenmukaisuuden osoittavat laskelmat.[8] Käyttötarkoitusluokkien 1d-8 osalta tullaan tulevaisuudessa vaatimaan myös ilmastoselvitystä. Pientalot (käyttötarkoitusluokat 1a-c) oltaisiin jättämässä ilmastoselvitysvaatimusten ulkopuolelle, samoin kuin lämmitetyltä nettoalaltaan alle 1000 m2 käyttötarkoitusluokan 9 rakennukset.[9][10]