Ramat

Tässä artikkelissa tutkimme Ramat:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Ramat on ollut perusteellisten tutkimusten ja analyysien kohteena sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskunnassa. Kautta historian Ramat on ollut ratkaisevassa roolissa eri aloilla kulttuurista politiikkaan, tieteeseen ja teknologiaan. Tämän artikkelin avulla yritämme valaista Ramat:tä ympäröiviä mysteereitä ja monimutkaisia ​​asioita tarjoamalla kattavan yleiskatsauksen, jonka avulla lukijamme voivat ymmärtää paremmin sen tärkeyttä ja vaikutusta nykymaailmaan.

Rama Cayn rannan asutusta.

Ramat ovat yksi Nicaraguan alkuperäiskansa. Rama-intiaaneja on kaikkiaan noin 1 500, ja heistä suurin osa elää Nicaraguan Karibianmeren-puoleisella rannikolla, maan eteläosassa. Rama Cay -saarella asuu kaksikolmasosaa ramoista.

Ramojen elinkeinoja ovat metsästys, kalastus ja muun muassa banaanin ja valkoisten kaakaopapujen viljely.

Kieli

Ramat puhuvat kreolienglantia. Omaa rama-kieltä puhuu vain muutama kymmenen henkeä, mutta kieltä elvytetään muun muassa kouluopetuksella. Rama-kielen systeemaattinen tutkimus ja elvytys aloitettiin 1980-luvulla. Työn tuloksena on muun muassa sanakirja Turulka. Kielentutkijat mainitsevat tärkeimmäksi informantikseen Rama Caylla asuneen Eleanora Rigby Danielin (1924–2001).[1]

Rama kuuluu chibcha-kieliperheeseen.

Alue

Ramat ovat jatkuvasta kolonisaation paineesta huolimatta säilyttäneet yhteyden perinteisiin maa-alueisiinsa sukupolvilta toisille siirtyneiden hengellisten, kulttuuristen, taloudellisten ja historialliseen muistiin liittyvien siteiden ansiosta. Ramat ovat taistelleet Nicaraguan hallitusta ja mestitsimaanomistajia vastaan perinteisten maa-alueidensa hallinnasta. Maa-asioissa ramat ovat yhdistäneet voimansa miskitojen ja sumojen kanssa.[2]

Ramoja asuu yhteensä kuudessa kyläyhteisössä: Rama Cay, Sumu Kaat, Tiktik Kaanu, Wiring Cay, Bangkukuk ja Indian River. Alue ulottuu Bluefieldsin lahdesta etelään Rio San Juanin tienoille. lähde?

Kun vuonna 2003 tuli voimaan etnisten yhteisöjen alueita koskeva maanomistuslaki (laki 445), ramojen kylät ja kreolialueiksi nimetyt kylät, muun muassa Monkey Point, päättivät toimia yhdessä lain toteutumiseksi. Kreolikylillä on läheinen etninen yhteys ramoihin. Alueen hallinto-organisaation nimi on Gobierno Terrotorial Rama y Kriol. Alueeseen kuuluu noin 4 800 neliökilometriä maata ja lähes yhtä paljon merta.[3]

Ramaterritoriossa on neljä laajaa suojelualuetta: Indio Maizin luonnonsuojelualue], Reserva Natural de Cerro Silva, Punta Corda, ja Refugio de Vida Silvestre Río San Juan.

Lähteet

  1. ↑ La Prensa 8.5.2010 Especial: El mundo de la lengua rama
  2. ↑ Jewiss, Tom: The Effects of Globalisation on Indigenous Communities in Latin America: Case Studies from Nicaragua. Austlii.edu.au. Arkistoitu 3.5.2007. (englanniksi)
  3. ↑ El diagnostigo del territorio Rama y Kriol. Una experencia para compartir. Frederica Barclay. Managua : Ibis. 2008. ISBN 978-99924-0-722-6. Sivut: 4-8

Aiheesta muualla

Ramojen kielestä