Rasbon kihlakunta

Nykyään Rasbon kihlakunta on aihe, joka herättää kiinnostuksen monissa ihmisissä ympäri maailmaa. Ajan myötä Rasbon kihlakunta on saavuttanut suuren merkityksen eri aloilla politiikasta tieteeseen, mukaan lukien kulttuuri ja yhteiskunta yleensä. Sen vaikutus on ollut niin merkittävä, että se on herättänyt keskustelua, kiistoja ja syvää pohdintaa niin asiantuntijoiden kuin tavallisten kansalaistenkin keskuudessa. Tässä artikkelissa analysoimme roolia, joka Rasbon kihlakunta:llä tällä hetkellä on, ja tutkimme sen vaikutuksia eri yhteyksissä.

Rasbon kihlakunnan sijainti Uppsalan läänin kartalla.

Rasbon kihlakunta (ruots. Rasbo härad) oli kihlakunta Uppsalan läänissä Ruotsissa. Vuoden 1945 väestönlaskennan mukaan kihlakunnan maapinta-ala oli 246,57 neliökilometriä ja asukasluku 3 039 henkeä. Kihlakuntaan kuuluneet kunnat olivat Funbo, Rasbo ja Rasbokil.[1]

Kihlakunnan tuolloiset kunnat kuuluvat nykyään Uppsalan kuntaan.

Lähteet

  1. ↑ I. Areal och folkmängd inom särskilda förvaltnings­områden m.m. befolk­nings­agglomera­tioner (PDF) (Tab. 1. Areal, folkmängd efter kön och civilstånd samt folkmängdstäthet i kommuner, församlingar, municipalsamhällen, härad och län den 31 december 1945, enligt indelningen den 1 januari 1946) Folkräkningen den 31 december 1945. 24.3.1947. SCB: Historisk statistik: Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.10.2015. (ruotsiksi)