Rauha S. Virtanen

Nykymaailmassa Rauha S. Virtanen on aihe, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Ajan myötä Rauha S. Virtanen on saavuttanut merkitystään eri aloilla politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Olipa kyseessä tekninen edistysaskel, historiallinen tapahtuma, julkisuuden henkilö tai jokin muu näkökohta, Rauha S. Virtanen on onnistunut vaikuttamaan merkittävästi tapaamme ajatella ja toimia. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Rauha S. Virtanen:n vaikutuksia ja merkitystä sekä sen vaikutuksia nykymaailmaan.

Rauha S. Virtanen Helsingin kirja­messuilla 2009.

Rauha Susanna Virtanen[1] (28. kesäkuuta 1931 Alavus – 20. maaliskuuta 2019 Helsinki[2][3]) oli suomalainen nuortenkirjailija.

Henkilöhistoria

Virikkeenä Virtasen kirjailijanuralle toimi L. M. Montgomeryn romaani Pieni runotyttö. Hänen esikoisteoksensa Seljan tytöt ilmestyi vuonna 1955, ja se kasvoi neliosaiseksi sarjaksi, jonka innoittajana oli Louisa M. Alcottin Pikku naisia.[4] Virtasen tuotanto keskittyi pääosin nuortenkirjallisuuteen, ja hän kirjoitti myös näytelmiä ja kuunnelmia.

Virtanen sai lukuisia kirjallisuuspalkintoja, muun muassa Topelius-palkinnon vuonna 1971, Valtion nuorisokirjallisuuspalkinnon 1971 sekä Suomen kirjailijaliiton Tirlittan-palkinnon 2003.

Vuonna 1968 ilmestyneestä romaanista Ruusunen tehtiin kirjaan perustuva minisarja Yle TV2 -kanavalle, Pieni rakkaustarina, jonka pääosissa nähtiin Elina Aalto ja Antti Reini. Romaani käsittelee alaikäisen tytön ja aikuisen miehen suhdetta.[4]

Virtasen alkukauden tuotannossa on huumoria, jännitystä ja romantiikkaa, mutta myöhemmässä tuotannossa hän otti aiheeksi nuoret, joilla on edessä vaikeita ratkaisuja ja jotka näkevät ympäristönsä sosiaalisen ja poliittisen todellisuuden.[1]

Virtasen tytär Arja Pettersson on teatterinjohtaja.[2]

Teokset

Romaanit

  • Seljan tytöt. Porvoo: WSOY, 1955.
  • Tapaamme Seljalla: Seljan tyttöjen uusia vaiheita. Porvoo: WSOY, 1957.
  • Kiurut laulavat. Porvoo: WSOY, 1959.
  • Virva Seljan yksityisasia. Porvoo: WSOY, 1960.
  • Tuntematon Selja. Helsinki: WSOY, 1964.
  • Luumupuu kukkii. Helsinki: WSOY, 1965.
  • Tuletko sisarekseni. Helsinki: WSOY, 1966.
  • Ruusunen. Helsinki: WSOY, 1968.
  • Joulukuusivarkaus. Helsinki: WSOY, 1970.
  • Lintu pulpetissa. Helsinki: WSOY, 1972. ISBN 951-0-00680-7
  • Seljalta maailman ääreen. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-25634-X
  • Seljan Tuli ja Lumi. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35458-2

Näytelmät

  • Avaruusmekko (1966)
  • Tässä on Hely Ahonen (1974)
  • Laulukokeet (1976)
  • Jääkö Pekka luokalle? (1977)
  • Rööki-Rocky (1978)
  • Pääsy kielletty (1979)
  • Kolme mummoa (1982)

Kuunnelmat

  • Avaruusmekko (1966)
  • Aurinkoprinssi (1971)
  • Pirjo ja Marjo (1971)
  • Laulukokeet (1974)
  • Mysti (1974)
  • Tommi aina myöhästyy (1974)
  • Ryöstö (1975)
  • Äänestääkö äiti eli vaalipäivä Horsmavaaran koululla (1975)
  • Horsmavaaran Suzi Quatro (1976)
  • Kirkonkylän kioskilla (1976)
  • Kokemus nimeltä Ruisrock (1977)
  • Missä on Mirjamin kukka? (1979)
  • Loppiaistiski (1982)
  • Soitetaanko? (1984)
  • Suvis (kuunnelmasarja, 1987)

Lähteet

  1. ↑ a b Facta 2001, osa 18, p. 342. WSOY 1986.
  2. ↑ a b Karhunkorpi, Marjaana: Rauha S. Virtanen kirjoitti loppuun asti Aamulehti. 24.3.2019. Arkistoitu 24.3.2019. Viitattu 24.3.2019.
  3. ↑ Seljan tytöt. (Arkistoitu – Internet Archive) Netlibris. Viitattu 4.4.2019.
  4. ↑ a b Heikkilä-Halttunen, Päivi: Tyttökirjallisuuden lempeä anarkisti. (Muistokirjoitus.) Onnimanni, 2019, nro 2, s. 32.

Aiheesta muualla