Raukki

Tässä artikkelissa perehdymme Raukki:n maailmaan tutkiaksemme sen monia puolia ja sen merkityksen yhteiskunnassamme. Raukki:stä merkityksellisenä historian hahmona sen merkitykseen nykyään, sen vaikutuksen kautta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Analysoimme, kuinka Raukki on vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen elämäämme, paljastaen tietoja ja mielenkiintoisia asioita, joita et ehkä tiennyt. Valmistaudu uppoutumaan jännittävälle matkalle Raukki:n läpi ja löydä kaikki mitä tämä hahmo, teema, päivämäärä jne. on tarjottava meille.

Raukkeja ja yksi holvikaari Gotlannissa.

Raukki (ruots. rauk) on vaihtelevan muotoinen siirtolohkare, kivipaasi tai -kumpare, joka on säästynyt meren aaltojen pitkäaikaiselta kulutukselta eli abraasiolta sitä ympäröivän heikomman kiven jauhautuessa ja huuhtoutuessa veteen. Nimitystä käytetään erityisesti Gotlannissa Ruotsissa olevista rantamuodostumista, mutta niin voidaan nimittää myös muualla tavattavia vastaavia pylväsmäisiä kiviä.[1][2] Raukkeja syntyy joskus holvikaaren romahtaessa. Ennen pitkää raukitkin romahtavat.[3]

Suomessa on kiviä, joita kutsutaan raukeiksi. Niitä esiintyy esimerkiksi Puulavedessä [4], Rautalammilla ja Tervon Tallusjärvessä.[5]

Lähteet

  1. ↑ Suomalainen tietosanakirja, Weilin+Göös 1989–1993, ISBN 951-35-4644-6.
  2. ↑ Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965.
  3. ↑ Olds, Margaret (julkaisija): Geologica: elävä ja muuttuva maapallo, s. 408–409, 448. Suomentanut Hallanaro, Eeva-Liisa. Ullman, 2009.
  4. ↑ luontoon.fi: Puulan rantojensuojeluohjelma-alue (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 4.8.2017
  5. ↑ Kejonen, Aimo: Uusi raukkialue Tallusjärvessä Pohjois-Savossa. Geologi, 2010, 62. vsk, nro 6, s. 228–231. Helsinki: Suomen Geologinen Seura. ISSN 0046-5720 Artikkelin verkkoversio. (PDF)