Nykyään Rautahatin piirikunta on aihe, joka on noussut ajankohtaiseksi yhteiskunnan eri alueilla. Sen vaikutus ulottuu henkilökohtaisesta liike-elämään, mukaan lukien politiikka ja kulttuuri. Vuosien varrella Rautahatin piirikunta on herättänyt kasvavaa kiinnostusta ja synnyttänyt merkittäviä keskusteluja, tutkimusta ja muutoksia. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Rautahatin piirikunta:n vaikutuksia, analysoimme sen eri ulottuvuuksia ja pohdimme sen merkitystä nykyään. Alkuperäistään sen nykyiseen kehitykseen Rautahatin piirikunta on edelleen aiheeseen liittyvä keskustelu ja suuren yleisön kiinnostus.
Rautahatin piirikunta रौतहट, Rautahaṭa |
|
---|---|
![]() |
|
![]() Rautahatin piirikunnan sijainti Nepalissa. |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Nepalin kehitysalueet | Keskinen kehitysalue |
Nepalin vyöhykkeet | Narayani |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Gaur (34 937 as., 2011) |
Pinta-ala | 1 126 km² |
Väkiluku (2011) ([1]) | |
– väestötiheys | 610 as./km² |
HDI (2011[2]) | 0,386 |
Lyhenteet | |
– ISO 3166 | NP-NA |
ddcrautahat.gov.np | |
Rautahatin piirikunta (nepaliksi रौतहट, Rautahaṭa) on yksi Nepalin 75 piirikunnasta. Se sijaitsee Nepalin Keskisen kehitysalueen Narayanin vyöhykkeen eteläosassa.
Rautahatin piirikunnan naapurina on etelässä Intian Biharin osavaltio. Piirikunta rajautuu lännessä Baran, pohjoisessa Makwanpurin, sekä idässä Sarlahin piirikuntaan. [1]
Rautahatin piirikunnassa asui vuonna 2011 yhteensä 686 722 henkeä (545 132 as. vuonna 2001). Piirikunnan pinta-ala on 1 126 neliökilometriä ja väestötiheys 610 as./km2.[3][4] Hallinnollinen keskus on Gaurin rajakaupunki (34 937 as., 2011)[5] Intian rajalla ja linnuntietä noin 105 kilometriä Kathmandusta etelään. Vuonna 2011 Gaur oli piirikunnan ainoa kaupunki, mutta vuonna 2014 kaupungiksi nostettiin myös Chandranigahapur (26 163 as. 2011) ja Garuda.[5][6][7] Muutokseen liittyi myös alueliitoksia riittävän suuren kaupunkikoon synnyttamiseksi.
Vuonna 2011 Rautahat oli yksi Nepalin kymmenestä heikoimmin kehittyneistä piirikunnista. Inhimillisen kehityksen indeksin arvo piirikunnalle oli 0,386.[2] Piirikunnan ruokakunnan koko (keskimäärin 6,44 henkeä) oli maan suurin ja lukutaito alhaisin (41,7 % yli 5-vuotiaista lukutaitoisia).[8]
Luonnonmaantieteellisesti piirikunta ryhmitellään yleensä Nepalin Keskiseen alankoon (Terai) kuuluvaksi.[9] Tarkemmassa jaottelussa piirikunnasta 94,4 % sisällytetään alavampaan trooppiseen ja 5,6 % ylempään trooppiseen kasvillisuus/ilmastovyöhykkeeseen.[9]