Rautia

Tässä artikkelissa tutkimme Rautia:tä yksityiskohtaisesti ja käsittelemme sen merkitystä ja vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri alueilla. Rautia:llä on perustavanlaatuinen rooli nyky-yhteiskunnassa, koska se vaikuttaa kaikkeen henkilökohtaisista päätöksistä hallituksen politiikkaan. Läpi tekstin tarkastelemme perusteellisesti sen vaikutusta ihmisten elämään sekä sen merkitystä ammatillisessa ja akateemisessa maailmassa. Analysoimme myös sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta teknologiseen ja kulttuuriseen kehitykseen. Kattavalla ja kriittisellä lähestymistavalla tämän artikkelin tavoitteena on tarjota laaja ja täydellinen näkemys Rautia:stä, jolloin lukija ymmärtää paremmin sen tärkeyden ja laajuuden nyky-yhteiskunnassa.

Rautia
Tunnuslause Jotta onnistuisit kerralla
Tuotetyyppi rautakauppa
Omistaja Kesko
Lakkautettu 2017
Edelliset omistajat Tuko
Rautia Lappajärvellä.

Rautia oli suomalainen Keskon omistama rautakauppaketju, jolla oli myymälöitä noin sadalla paikkakunnalla Suomessa. Eteläisin myymälä sijaitsi Tammisaaressa ja pohjoisin Ivalossa.[1] Kesko luopui Rautia-tuotemerkistä keväällä 2017, jolloin myymälät siirtyivät K-Rauta-brändin alle.[2]

Rautia-ketju syntyi Suomeen vuonna 1969 muissa Pohjoismaissa toimineen Jernia-ketjun jatkeena. Siihen liittyivät Suomessa monet yksityiset rautakaupat kuten vaasalainen Oy C.J. Hartman Ab, turkulainen Ingman, pohjoissuomalainen Rauta-Kemppainen Oy, Keski-Suomen Rauta, porilainen Aug. Lipsanen, Pohjanmaa Oy, parinkymmenen myymälän Rake Oy, Rautasavo, Starckjohann, Stockmann, Oy Julius Tallberg Ab ja Teräs Oy sekä muita paikallisia rautakauppoja.[3] Ketjun keskusliikkeenä toimi vuonna 1918 perustettu Rautakonttori Oy[4]. Vuonna 1977 Rautia-ketjun markkinaosuus Suomen rautatavarakaupasta oli 56 yrityksen ja 263 toimipisteen myötä noin kolmannes, muina kilpailijoina E-liikkeen OTK, Kesko ja SOK.[5]

Rautian keskusliikkeen Rautakonttori Oy:n enemmistöomistajaksi tuli 1980-luvulla Starckjohann-Telko Oy ostettuaan Raken ja C. J. Hartmanin osuudet. Rautakonttori ja Rautia-tavaramerkki myytiin Tukolle 1987.[6] Tukon hajottua Rautia päätyi vuonna 1997 kilpailijalle Keskolle, joka teki siitä K-Rautaa pienempien rautakauppojensa brändin. Vähitellen Kesko rakensi Rautiasta noin sata liikettä käsittävän ketjun, jossa kukin liike yhdistetään vahvasti paikkakunnan kauppiaaseen.[7] Taustamusiikkina Rautian TV-mainoksissa soi 2000-luvulla Leevi and the Leavingsin kappale ”Vasara ja nauloja”. Vuonna 2017 Rautia-myymälät muutettiin K-Raudoiksi[8].

Lähteet

  1. ↑ Kaupat (Arkistoitu – Internet Archive), Rautia.fi, Kesko. Viitattu 6.9.2014.
  2. ↑ Rautiat häviävät katukuvasta - rautakauppabrändit yhdistyvät, "jotta kaupassa olisi kiva käydä" Markkinointi & Mainonta. 30.5.2016. Viitattu 31.5.2016.
  3. ↑ Rautia Jernia – uusi aurinkoinen tunnus. (Rautia-ketjun avajaismainos.) Helsingin Sanomat, 3.5.1969, s. 12. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  4. ↑ Rautakonttori Oy porssitieto.fi. Viitattu 10.5.2019.
  5. ↑ Rautakonttori täyttää 60 vuotta. Rautia-ryhmälle 20 uutta myyntipistettä tänä vuonna. Helsingin Sanomat, 29.8.1978, s. 20. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  6. ↑ Hautamäki, Jaakko: Pentti Kivinen työnsi Tukon rautakauppaan. Helsingin Sanomat, 8.9.1987, s. 29. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  7. ↑ Peltola, Heikki: Palveluloisto ja kiehtomisen aito taito, Kaupan keinot hyperkilpailussa, s. 122. Helsinki: Edita, 2007. ISBN 9789513749422
  8. ↑ Rautiat muuttuvat K-raudoiksi - pilottikauppa hakee kuluttajien kommentteja Markkinointi & Mainonta. 14.11.2016. Viitattu 10.5.2019.

Aiheesta muualla