Tässä artikkelissa tutkimme Reaktiivinen niveltulehdus:n kiehtovaa elämää, aihetta, joka on herättänyt monien ihmisten huomion läpi historian. Reaktiivinen niveltulehdus on ollut tutkimuksen, keskustelun ja kiistan aiheena, mikä on herättänyt suurta kiinnostusta eri tiedonaloilla. Vuosien varrella Reaktiivinen niveltulehdus on jättänyt lähtemättömän jäljen yhteiskuntaan, ja se on vaikuttanut tapaamme ajatella, toimia ja suhtautua ympäröivään maailmaan. Tämän artikkelin kautta sukeltaamme Reaktiivinen niveltulehdus:n eri puoliin ja paljastamme sen merkityksen ja vaikutuksen jokapäiväiseen elämäämme.
Reaktiivinen niveltulehdus on sairastetun bakteeri-infektion laukaisema artriitti eli steriili niveltulehdus, jonka laukaisee muualla kuin nivelessä oleva tulehdusprosessi. Yleensä se paranee muutamien kuukausien sisällä. On kuitenkin mahdollista, että sairaus pitkittyy tai uusiutuu[1]. Jos potilaalle kehittyy niveltulehduksen lisäksi sidekalvon- ja virtsaputkentulehdus, puhutaan Reiterin taudista.[2] Reaktiivinen niveltulehdus on yleisintä nuorilla aikuisilla. Vuosittain siihen sairastuu Suomessa tuhatkunta ihmistä.[2]
Sairauden kuvasi Hans Conrad Julius Reiter.
Klamydia on yleinen reaktiivisen niveltulehduksen laukaiseva sairaus. Siihen voivat johtaa myös salmonella-, kampylo- ja yersiniabakteerien aiheuttamat suolistotulehdukset. Erityisesti yersinian kohdalla laukaiseva tulehdus voi olla varsin vähäoireinen.[3] Kroonisissa tapauksissa aiheuttajan on epäilty säilyvän imusolmukkeissa ja limakalvoilla (suolisto, vatsa).
Päätavoitteena hoidossa on tunnistaa ja poistaa infektiosairauden lähde sopivalla antibiootilla, jos sairaus on vielä läsnä. Muuten hoito on oireenmukaista. Kipulääkkeitä ja erityisesti tulehduskipulääkkeitä, steroideja, immunosuppressantteja ja jopa biologisia hoitoja, kuten TNF-salpaushoitoa, voidaan tarvita potilailla, joilla on vaikeita reaktiivisen niveltulehduksen oireita, jotka eivät anna hoitovastetta millään muulla hoidolla.