Tässä artikkelissa tutkimme vaikutusta, joka Red Herring:llä on ollut yhteiskunnan eri alueilla. Red Herring on nykyään erittäin tärkeä aihe, joka on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja yleisen mielipiteen huomion. Kautta historian Red Herring:llä on ollut keskeinen rooli elämämme ja tavan, jolla näemme ympäröivän maailman, muokkaamisessa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme, kuinka Red Herring on vaikuttanut kulttuuriin, politiikkaan, talouteen ja muihin yhteiskunnan osa-alueisiin, sekä sen vaikutuksia tulevaisuuteen. Tutkimalla erilaisia näkökulmia ja todisteita toivomme valaisevamme tätä relevanttia aihetta ja rohkaisemaan kriittistä pohdintaa sen nykyisestä ja tulevasta vaikutuksesta.
Red Herring on entinen uusmediaan keskittynyt aikakausilehti ja nykyinen uutissivusto, joka järjestää teknologiajohtajille suunnattuja tapahtumia ympäri maailmaa.[1] Lehti on julkaissut vuodesta 1996 vuosittaisia top 100 -listoja mielenkiintoisista startup-yrityksistä.[2]
Red Herring -lehden perusti entinen pankkiiri Anthony Perkins 1993, ja se oli yksi 1990-luvun teknologiaallon merkittävimpiä uusmediaan keskittyneitä lehtiä. Lehteä ei kuitenkaan saatu kannattavaksi ja se lopetettiin 2003 IT-kuplan puhjetessa.[3][4] Lehti myytiin ranskalaiselle tietotekniikkayrittäjä Alex Vieuxelle, joka aloitti aikakausilehden julkaisun uudestaan vuonna 2004. Lehteä julkaistiin paperisena 2004 - 2007 minkä jälkeen siitä julkaistiin verkossa vuoteen 2011 saakka. Vuonna 2013 sivusto julkaisi enää muutaman uutisartikkelin viikossa ja toiminta oli top 100 startup tapahtumien järjestämistä.[5]
Red Herring julkaisee vuosittaisia listoja top 100 innovatiivisimmista startup-yrityksistä Euroopassa, Aasia, Amerikoissa ja koko maailmassa. Vuonna 2013 TechCrunch-lehden selvittäessä listausten toimintaperiaatetta, niin niihin osallistuakseen yritysten piti hakea mukaan kilpailuun ja maksaa 2900€ osallistumismaksu. Kilpailuun hakeneista yrityksistä Red Herring valitsi 100 heidän mielestään parasta jotka se julkaisee aakkosjärjestyksessä. Valintaan vaikutti muun muassa kasvuvauhti, teknologinen innovatiivisuus, johdon toimintakyky ja markkina-asema. Vuosina 2012 ja 2013 Euroopasta kilpailussa oli Red Herringin mukaan loppuun asti mukana noin 500 yritystä. Kilpailuun sisältyy kaksipäiväinen palkintojenjakotilaisuudessa jossa yritykset voivat verkostoitua ja löytää esimerkiksi sijoittajia tai jälleenmyyjiä. [5]
Kauppalehti on uutisessaan vuonna 2009 pitänyt Red Herringin top100 listoja hyvänä keinona uusien ja innovatiivisten teknologia yritysten tunnistamiseen.[6] Yleisradion Niko Antin kuvasi vuonna 2013 listalle päästyä kunnia-asiana startupeille ja, että ne hakevat sen kautta tunnustusta.[7]
Vuoden 2013 artikkelissaan TechCrunch kirjoitti kriittisesti siitä miten yritykset harvoin hakevat itsenäisesti kilpailuun ja, että Red Herring soittaa yrityksiä läpi tavalla joka vastaa myyntityötä, ja että tuomarointi ei ole läpinäkyvää.[8] Suomalainen ArcticStartup kommentoi edelleen TechCrunchin artikkelia siten, että kilpailuissa startupit viimekädessä ostavat Red Herringiltä tunnustuksen antaakseen vaikutelman uskottavuudesta.[9]