Reititysprotokolla

Tässä artikkelissa tarkastellaan lähemmin Reititysprotokolla:n vaikutusta yhteiskuntaamme. Syntymisestään nykypäivään Reititysprotokolla on ollut ratkaisevassa roolissa jokapäiväisen elämämme eri alueilla. Vuosien varrella Reititysprotokolla:llä on ollut keskeinen rooli kommunikoinnissamme, työskentelyssämme ja vuorovaikutuksessamme ympäristömme kanssa. Tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan syvän ja oivaltavan näkemyksen Reititysprotokolla:n merkityksestä sekä sen vaikutuksesta nykymaailmaan. Kattavan analyysin avulla tutkimme Reititysprotokolla:n monia puolia ja sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueille tarjoamalla lukijalle laajan ja rikastuttavan näkökulman tähän aiheeseen.

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Reititysprotokolla on reititykseen käytettävä protokolla, jolla Internetin välittävät laitteet eli reitittimet vaihtavat keskenään tietoa Internetin ja lähiverkkojen rakenteesta. Internet-reitityksessä Internet on jaettu autonomisiin järjestelmiin, ja reititystä harjoitetaan niiden sisällä (Interior Gateway Protocol, IGP) ja välillä (Exterior Gateway Protocol, EGP).

Reititysprotokollilla jaetaan tietoa reititettävistä protokollista. Internetissä itse reititettävällä protokollalla tarkoitetaan käytännössä IP:tä, mutta yritysten sisäverkoissa saatetaan yhä käyttää esimerkiksi Novellin IPX-protokollaa.

Sisäiset reititysprotokollat

Yleisimmät sisäiset reititysprotokollat ovat

Ulkoiset reititysprotokollat

Autonomisten järjestelmien yhdistelmiä eli internetejä ei juuri ole julkista Internetiä lukuun ottamatta. Sen takia autonomisten järjestelmien välillä käytettäviä reititysprotokollia ei ole Internetissä standardiksi muodostuneen BGP-protokollan lisäksi kuin EGP, joka ei ole juuri missään käytössä.

Metriikat ja hallinnolliset etäisyydet

Eri reititysprotokollilla on keskenään erilaiset metriikat, joiden perusteella reititin valitsee parhaan reitin kohteeseen. Reitin metriikan arvoon voivat vaikuttaa esimerkiksi käytettävissä oleva kapasiteetti, reitin luotettavuus, reitin pituus, hinta tai viive. Jos reititin käyttää yhtäaikaisesti useata eri reititysprotokollaa, ei kahden eri protokollan tarjoamaa reittitietoa voida suoraan verrata keskenään. Esimerkiksi RIP saattaa ilmoittaa metriikaksi 4, kun taas OSPF saattaa tarjota samalle reitille arvoa 880. Reititysprotokollien keskinäinen "paremmuus" ratkaistaankin usein laitteissa hallinnollisella etäisyydellä (engl. administrative distance). Hallinnollisissa etäisyyksissä pienempi luku on luotettavampi arvo, ja pienintä etäisyyttä käyttävän reititysprotokollan tarjoama reittitieto asennetaan reititystauluun. Sen reititysprotokollan reittiä ei käytetä, jolla on suurempi hallinnollinen etäisyys. Esimerkiksi Ciscon reitittimissä oletusarvoiset hallinnolliset etäisyydet ovat:

Hallinnolliset etäisyydet
Reitin lähde Hall. etäisyys
Suoraan kytketty 0
Staattinen reitti 1
Enhanced IGRP summary route 5
External BGP 20
Internal Enhanced IGRP 90
IGRP 100
OSPF 110
IS-IS 115
RIP 120
EGP 140
External Enhanced IGRP 170
Internal BGP 200
Tuntematon 255