Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Rekisterikylä:n aihetta ja sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaamme. Analysoimme Rekisterikylä:n ympärillä olevia erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä sekä sen merkitystä eri yhteyksissä. Lisäksi tutkimme historiallisia ja kulttuurisia tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet Rekisterikylä:n kehitykseen ajan myötä. Tämän yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme tarjoamaan kokonaisvaltaisen näkemyksen Rekisterikylä:stä, jotta voimme ymmärtää paremmin sen merkitystä ja roolia nykymaailmassa.
Rekisterikylä eli maarekisterikylä on Suomessa isossajaossa muodostunut käsite, joka vuoteen 2014 määritti kiinteistörekisterissä maanmittauksessa kiinteistötunnuksen kuntanumeron jälkeisen osan. Vuodesta 2014 kiinteistötunnusten aiemmin kuntaan tai kylään viitanneet osat eivät enää tietosisältönä määritä kuntaa tai kylää.[1]
Nämä tunnukset voi todeta kiinteistöihin liittyvistä asiakirjoista, kuten kauppakirjoista, kaavoituspäätöksistä tai kartoista, esimerkiksi Kansalaisen Karttapaikasta.
Nimitys maarekisterikylä on vuodesta 1985 lähtien ollut epävirallinen tai kuvaileva, koska maarekisteriä ei enää pidetä, vaan sen on korvannut vuodesta 1985 alkaen kiinteistörekisteri.
Kiinteistörekisterissä kunta- ja kylänumerot olivat osa tietosisältöä vuoteen 2014. Vuodesta 2014 aiempia kunta- ja kylänumeroita vastanneet kiinteistötunnuksen osat eivät enää ole osa kiinteistörekisterin tietosisältöä, vaan ainoastaan osa kiinteistön yksilöivää kiinteistötunnusta. Tämän jälkeen kiinteistörekisterissä määritellään vain kiinteistöt ja niiden kuuluminen kuntaan. Kuuluminen kuntaan määritellään vuodesta 2014 kiinteistön ominaisuustietona, mutta ei enää osana kiinteistötunnuksen tietosisältöä. Kiinteistön kuulumista kylään ei enää määritellä, vaikka vuoteen 2014 kiinteistötunnuksessa osana sen tietosisältöä olleet kylänumerot edelleen sisältyvät kiinteistötunnukseen.[1]
Myöskään karttatulosteisiin ei enää merkitä kylänrajoja, ja siksi myös kiinteistötunnukset esitetään karttatulosteissa täydellisinä.[1]