Repaleinen kumpupilvi

Nykyään Repaleinen kumpupilvi on teema, joka on läsnä kaikilla elämämme osa-alueilla. Politiikasta tekniikkaan Repaleinen kumpupilvi on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Yhteiskunnan kehittyessä Repaleinen kumpupilvi on edelleen relevantti ja herättää keskustelua yleisessä mielipiteessä. Tässä artikkelissa tutkimme Repaleinen kumpupilvi:n eri puolia ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme. Analysoimme sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen, kuinka Repaleinen kumpupilvi on muokannut maailmaamme ja mitä voimme odottaa tulevaisuudessa.

Cumulus fractus, repaleinen kumpupilvi

Repaleinen kumpupilvi (lat. Cumulus fractus, Cu fra) on eräs kumpupilven muoto.[1] Se on tyypillinen Suomessa kesäisenä vuodenaikana, kun auringon lämmittämä, maanpinnan läheinen ilma konvektion johdosta nousee tiivistymiskorkeuteensa ja ilmankosteus alkaa tiivistyä näkyvään muotoon pilveksi. Konvektion jatkuessa repaleinen kumpupilvi jatkaa kasvuaan ja kehittyy tyypillisesti alaosaltaan tasaisemmaksi kauniin sään kumpupilveksi (lat. Cumulus humilis).[2]

Repaleista kumpupilveä voivat ulkoasultaan muistuttaa huonon sään sadepilven riekaleet (lat. Nimbostratus pannus) ja etenkin repaleinen sumupilvi (lat. Stratus fractus). Repaleisia huonon sään pilviä (pannus) esiintyy myös satavan verhopilven (As), kuuropilven (Cb) tai kumpupilven (Cu) yhteydessä.[1][2] Repaleisen sumupilven syntytapa on erilainen kuin repaleisen kumpupilven, sillä repaleinen kumpupilvi voi esimerkiksi tiivistyä yllä olevasta satavasta pilvestä tulleesta sateesta. Repaleisia sumupilviä syntyy myös sumun hälvetessä.[2]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Ilmatieteellinen keskuslaitos: Kansainvälinen pilvikuvasto. Ilmatieteellinen keskuslaitos (Ilmatieteen laitoksen aiempi nimi), 1958.
  2. ↑ a b c Airaksinen, P. J.: ”9. Pilvet”, Johdatus pintasäähavaintoihin, s. 9.2-9.4 (pilvien syntytapoja), 9.16-9.18 (sumupilvi ja kumpupilvi), 9.21 (pilvilajit: fractus), 9.29 (alapilvien koodiluvun CL pilvikaavio), 9.35 (Liite 9.1b: Pilvien luokittelutaulukko) ja 9.39 (Liite 9.3: Pilvien latinankielisten nimien alkuperä). (Opetusmoniste) Helsingin yliopisto, Fysikaalisten tieteiden laitos, Helsinki: Congestus Tmi, 2001.

Aiheesta muualla