Tämän päivän artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Retortti, joka on viime aikoina herättänyt keskustelua ja kiistoja. Alkuperäistään nykypäivään Retortti on ollut alan asiantuntijoiden tutkimuksen kohteena, ja he ovat omistaneet lukemattomia tunteja sen ymmärtämiseen. Tässä artikkelissa tarkastelemme erilaisia Retortti:een liittyviä näkökohtia sen vaikutuksista yhteiskuntaan mahdollisiin ratkaisuihin ja vaihtoehtoihin, joita on ehdotettu. Tavoitteemme on tarjota kokonaisvaltainen ja täydellinen näkemys Retortti:stä ja tarjota lukijalle yksityiskohtainen ja tiukka analyysi, joka mahdollistaa syvän ymmärryksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Tiedot ovat peräisin 1910-luvun tietosanakirjasta, joten olisi selvitettävä moderneista lähteistä mitä nykyään käytetään. Historialliset tuotantotavat esitettävä menneessä aikamuodossa. |
Retortti (lat. retorquere = taivuttaa takaperin) on lasinen, metallinen, posliininen tai savinen tislausastia. Retortteja on eri kokoisia ja muotoisia eri tarkoituksiin. Laboratorioissa käytetään pieniä, 50–3 000 kuutiosenttimetrin vetoisia lasisia retortteja, kemianteollisuudessa suuria rautaisia, esimerkiksi paloviinaa ja kivihiiltä tislattaessa. Puuta tislattaessa käytetään usein 400 kuutiometrinkin vetoisia rautaretortteja.[1]
Retorttiuunissa on useita retortteja, joita voidaan kuumentaa yhtaikaa esimerkiksi valmistettaessa valokaasua ja tislattaessa puuta.[1]