Nykymaailmassa Return to Fantasy:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Yhteiskuntavaikutuksistaan globaaliin talouteen Return to Fantasy on synnyttänyt kiivasta keskustelua ja keskustelua eri aloilla. Olipa kyseessä henkilökohtainen, ammatillinen tai akateeminen taso, Return to Fantasy:n ymmärtämisen ja analysoinnin merkitys on ratkaisevan tärkeää nykyisen ympäristön haasteiden ja mahdollisuuksien tiedostamisen kannalta. Tässä artikkelissa tutkimme Return to Fantasy:n eri puolia ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme tarjoamalla kattavan ja tietoisen kuvan tästä ilmiöstä.
Return to Fantasy Uriah Heep | ||
---|---|---|
![]() | ||
Studioalbumin tiedot | ||
Äänitetty | 1975 | |
Julkaistu | toukokuu 1975[1] | |
Formaatti | LP, CD | |
Tuottaja(t) | Gerry Bron | |
Tyylilaji | hard rock, progressiivinen rock | |
Kesto | 40.33 | |
Levy-yhtiö | ![]() ![]() | |
Muut kannet | ||
![]() Expanded De-Luxe Edition (2004) | ||
Listasijoitukset | ||
| ||
Uriah Heepin muut julkaisut | ||
Wonderworld 1974 |
Return to Fantasy 1975 |
High and Mighty 1976 |
Return to Fantasy on Uriah Heepin toukokuussa 1975 julkaistu kahdeksas studioalbumi. Levy ylsi Britanniassa albumilistan sijalle seitsemän, mikä on yhtyeen korkein sijoitus sen kotimaassa. Yhdysvalloissa levy nousi sijalle 85.
Edellisen levyn Wonderworldin tavoin Return to Fantasyn tekoa rasittivat Uriah Heepin jäsenten keskinäiset kiistat ja päihteiden käyttö, minkä lisäksi yhtyeen välit tuottaja Gerry Broniin olivat huonot. Albumilla soittaa uusi basisti John Wetton, joka korvasi erotetun Gary Thainin. Wettonia ei ole merkitty yhdenkään kappaleen tekijätietoihin.
Yhtyeen edellisen albumin Wonderworldin työstössä oli ollut ristiriitoja yhtyeen jäsenten välillä. Asioita hankaloittivat myös solisti David Byronin runsas alkoholinkäyttö sekä kosketinsoittaja-kitaristi Ken Hensleyn kokaiiniriippuvuus. Lisäksi albumin jokainen kappale oli ainakin osittain Hensleyn tekemä, mikä sai osan muista jäsenistä tuntemaan, että tuottaja Gerry Bron suosi häntä.[2]
Myös basisti Gary Thainin kanssa oli ongelmia. Hän käytti heroiinia, minkä lisäksi hän toisinaan kieltäytyi osallistumasta kuvaussessioihin ja konserttien soundcheckeihin.[2] Lopulta hänet erotettiin yhtyeestä ja korvattiin aiemmin King Crimsonissa ja Roxy Musicissa soittaneella John Wettonilla. Yhtyeestä erotettu Thain löydettiin kuolleena kotoaan Lontoosta 8. joulukuuta 1975.[3] Kuolinsyy oli heroiinin yliannostus.[4]
Uusi basisti Wetton oli merkittävä lisäys Uriah Heepille, sillä hän oli myös lauluntekijä, laulaja ja multi-instrumentalisti. Hän myös tunsi ennestään yhtyeen rumpalin Lee Kerslaken ja pienemmissä määrin myös kitaristi Mick Boxin. Ken Hensley on kuitenkin myöhemmin todennut, että Gary Thain oli mahdoton korvata:[3]
»John on mainio basisti, loistava laulaja ja hyvä sovittaja, mutta me emme korvanneet basistia, me korvasimme todella huomattavan osan yhtyeen kemiasta. Sitä ei vain ollut mahdollista korvata. Ja niinpä se oli lopun alkua koko hommalle.»
(Ken Hensley[3])
Uriah Heep aloitti työskentelyn Return to Fantasyn materiaalin kanssa jo ennen Gary Thainin erottamista.[5] Albumin teko ei ollut helppoa; kosketinsoittaja-kitaristi Ken Hensley sekä solisti David Byron kiistelivät siitä, kumpi sai olla enemmän valokeilassa, minkä lisäksi molemmat olivat vahvasti päihderiippuvaisia. Myös yhtyeen jäsenten välit tuottaja Gerry Broniin olivat huonommat kuin koskaan aiemmin.[3]
Return to Fantasy ilmestyi toukokuussa 1975.[1] Uriah Heepin levy-yhtiö Bronze Records käytti kaikkiaan 10 000 puntaa albumin mainostamiseen televisiossa ja 3 000 puntaa radiopromootioon. Tämä tuotti myös tulosta, sillä levy Return to Fantasy nousi Britanniassa listasijalle seitsemän, mikä on Uriah Heepin korkein sijoitus kyseisen valtion albumilistalla. Levy saavutti menestystä myös Manner-Euroopassa, Yhdysvalloissa, Australiassa ja Japanissa.[5] Yhdysvalloissa albumi nousi Billboard 200 -listan sijalle 85. Se oli selkeästi aiempaa levyä heikommin, sillä Wonderworld oli ollut parhaimmillaan sijalla 38.[6]
Valtio | Korkein sijoitus | Listaviikot | Nousu listalle | Lähde |
---|---|---|---|---|
![]() |
2. | 22 | viikko 24/1975 | [7] |
![]() |
3. | 16 | 15.7.1975 | [8] |
![]() |
7. | 6 | 5.7.1975 | [9] |
![]() |
8. | 16 | heinäkuu 1975 | [10] |
![]() |
10. | 5 | 28.6.1975 | [11] |
![]() |
12. | 3 | viikko 24/1975 | [12] |
![]() |
21. | 1975 | [13] | |
![]() |
29. | 3 | 8.8.1975 | [14] |
![]() |
83. | 23.8.1975 | [15] | |
![]() |
85. | 1975 | [16] |
Levyn arvostelut olivat yhtyeelle tyypillisesti heikkoja. Esimerkiksi brittiläisen Sounds-lehden Geoff Barton arvosteli David Byronin laulutyöskentelyä ”kastroiduiksi harmonioiksi”. Eräs toinen brittiläinen lehti totesi: ”Jos käsityksesi hyvästä ajanvietosta on katsella television testikuvaa ilman ääntä, tämä (levy) on sinua varten.[5] Myöhemmin albumia arvosteli Allmusicin Donald A. Guarisco, joka antoi albumille kolme tähteä viidestä mahdollisesta. Hänen mukaansa Return to Fantasy ei ole yhtä yhtenäinen kuin esimerkiksi Demons and Wizards, mutta kuitenkin tyydyttänee Uriah Heepin faneja.[17]
Arvostelut
A-puoli
B-puoli
”Prima Donna” (1975, Bronze Records, Warner Bros. Records) |
”Prima Donna” poikkeaa monista Uriah Heepin kappaleista siinä kuultavan saksofonin vuoksi. |
”Return to Fantasy” (1975, Bronze Records) |
”Return to Fantasy” julkaistiin singlenä vain muutamissa valtioissa, esimerkiksi Saksassa ja Alankomaissa. Näiden maiden painoksissa on eri b-puolen kappaleet. |