Rhipsalideae

Tämän päivän artikkelissa puhumme Rhipsalideae:stä, aiheesta, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Ilmestymisestään lähtien Rhipsalideae on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja harrastajien huomion ja synnyttänyt keskusteluja ja teorioita sen tärkeydestä ja mahdollisista seurauksista. Tässä artikkelissa tutkimme Rhipsalideae:tä perusteellisesti, analysoimme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa ja tarjoamme kattavan näkemyksen, jonka avulla lukijamme voivat ymmärtää tätä ilmiötä paremmin. Tutkimme Rhipsalideae:n kaikkia puolia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan, jotta voimme valaista aihetta, joka herättää edelleen kiinnostusta ja uteliaisuutta. Liity tälle matkalle saadaksesi lisää tietoa Rhipsalideae:stä!

Rhipsalideae
Mistelikorallikaktus Rhipsalis cereuscula.
Mistelikorallikaktus Rhipsalis cereuscula.
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Kaktuskasvit Cactaceae
Alaheimo: Cactoideae
Tribus: Rhipsalideae
DC. (1828)

Rhipsalideae on yksi kaktuskasvien heimon Cactoideae-alaheimon yhdeksästä tribuksesta.

Tuntomerkit

Kasvit ovat puiden oksilla kasvavia epifyyttejä tai kallioilla kasvavia litofyyttejä, kasvutavaltaan tavallisesti riippuvia, joskus alustansa myötäisiä tai pensasmaisia, eivät koskaan kiipeileviä. Varret ovat nivelikkäät ja poikkileikkaukseltaan pyöreitä, kulmikkaita tai litistyneitä. Areolit ovat varteen uponneita. Päivällä avautuvat ja yön yli avoinna olevat kukat sijaitsevat lateraalisesti ja ovat pieniä, säteittäisiä, putkimaisia tai vastakohtaisia. Pohjus on paljas, harvoin siinä on areoleita. Mehevä hedelmä on marjamainen ja avautumaton. Siemenet ovat pieniä tai keskikokoisia, vailla selvää pintakuviointia, ja kannattimen arpi (hilum) sekä siitereikä (mikropyle) ovat yhtyneet. Siemenessä on limainen vaippa (arillus).[1]

Levinneisyys

Tribuksen lajit kasvavat pääasiassa Etelä-Amerikan itäosassa, mutta joitakin lajeja tavataan myös Keski- ja Pohjois-Amerikan eteläosissa. Yksi laji, hiuskorallikaktus (Rhipsalis baccifera) on levinnyt myös Vanhan maailman tropiikkiin.[1]

Suvut

Tribus koostuu neljästä suvusta.[1]

  • kausikaktukset (Hatiora, synonyymit: Epiphyllopsis, Hariota, Pseudozygocactus, Rhipsalidopsis)
  • lapakaktukset (Lepismium, synonyymit: Acanthorhipsalis, Lymanbensonia, Pfeiffera)
  • korallikaktukset (Rhipsalis, synonyymi: Erythrorhipsalis)
  • talvikaktukset (Schlumbergera, synonyymit: Epiphyllanthus, Zygocactus)

Lähteet

Viitteet

  1. a b c Anderson 2001: 102.