Riimukivi G 319
Nykymaailmassa Riimukivi G 319:stä on tullut perustavanlaatuinen ongelma, joka vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Riimukivi G 319 on ollut näkyvästi esillä ajankohtaisissa keskusteluissa ja keskusteluissa sen vaikutuksesta talouteen ja rooliin yhteiskunnassa. Siksi on tarpeen tutkia perusteellisesti Riimukivi G 319:een liittyviä eri näkökohtia, analysoida sen kehitystä ajan myötä, sen vaikutuksia eri alueilla ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Tässä artikkelissa perehdymme Riimukivi G 319:n kiehtovaan maailmaan ymmärtääksemme paremmin sen tärkeyden nykyään ja ihmiskunnan tulevaisuudessa.
Riimukivi G 319 on Gotlannissa, Ruten kirkossa sijaitseva, kalkkikivestä tehty riimukivi. Riimukivi on ajoitettu vuosien 1200–1250 vaiheille.[1] Se on Gotlannin ainoa riimukivi, jossa Suomi mainitaan. Sana Aglia on käännöksen kannalta ongelmallinen, mutta sen on tulkittu mahdollisesti tarkentavan Audvaldsin kuolinpaikkaa.
Kirjoitus
Kiven alkuperäinen kirjoitus:
sitris : aruar : litu : giera : sten : yfir : auþu-l- : broþur : sin : a : finlandi : do : aglia...[1]
Käännös muinaisnorjaksi:
Sigtryggs(?) arfar létu gera stein yfir Auðvl(?), bróður sinn, á Finnlandi dó〈aglia...〉.
Käännös suomeksi:
Sigtryggrin(?) perilliset teettivät kiven Auðvaldille(?), heidän veljelleen, joka kuoli Suomessa (aglia... )
Lähteet
- ↑ a b Runic Dictionary www.abdn.ac.uk. Viitattu 5.8.2016.