Nykyään Riisikristitty on erittäin tärkeä aihe, joka herättää suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Alkuperäistään lähtien Riisikristitty on ollut tutkimuksen ja keskustelun kohteena, ja se on kiinnittänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden ja ihmisten huomion, jotka ovat kiinnostuneita ymmärtämään sen seurauksia ja seurauksia. Ajan myötä Riisikristitty on kehittynyt ja sopeutunut ympäristön muutoksiin pysyen aina läsnä julkisella asialistalla. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Riisikristitty:een, ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin.
Riisikristitty (engl. rice Christian) on pilkkanimitys henkilöstä, joka on julistautunut kristityksi aineellisten etujen saamiseksi eikä uskonnollisista syistä.[1][2] Termi assosioituu erityisesti Intiaan, missä köyhät oletettavasti kääntyvät kristinuskoon saadakseen ilmaista riisiä.[1] Myös terveydenhuolto ja muut taloudelliset avustukset ovat mahdollisia motiiveja.[2]
Intiassa sekä kristilliset lähetyssaarnaajat että lähetystyön vastustajat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että paikalliset saattavat kääntyä kristinuskoon hyötyäkseen lähetystyöhön annetuista lahjoitusvaroista.[3] Englanniksi termiä käytettiin jo 1600-luvulla. William Dampier kommentoi ranskalaisten pappien toimintaa Tonkinin alueella vuonna 1689: ”Riisialmut ovat käännyttäneet useampia kuin heidän saarnaamisensa”.[4]