Tässä artikkelissa perehdymme Riitta Ritvala:een, joka on nykyään erittäin tärkeä aihe. Riitta Ritvala on kiinnostava kohde, joka on kiinnittänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön huomion, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Yksityiskohtaisen analyysin ja sen eri näkökohtien perusteellisen tutkimisen avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Riitta Ritvala:n vaikutukset nykymaailmassa. Lisäksi tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta eri aloilla tarjotaksemme kattavan näkemyksen, joka rikastuttaa keskustelua aiheesta. Epäilemättä Riitta Ritvala on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja kiistaa, joten on tärkeää käsitellä sitä sen ansaitsemalla vakavuudella ja syvällisyydellä.
Riitta Ritvala (5. syyskuuta 1928 Helsinki – 10. helmikuuta 2003 Helsinki) oli suomalainen maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti, joka teki elämänuransa kuluttaja-asioiden parissa. Hän toimi elinkeinohallituksessa ensin kuluttajatoimiston toimistopäällikkönä 1973–1978, sitten kuluttaja-asiain osaston apulaisosastopäällikkönä. Hän johti vuonna 1990 perustettua Kuluttajavirastoa, kunnes jäi eläkkeelle vuonna 1993. Hän oli myös Kuluttajatietoa-lehden (nyk. Kuluttaja) ensimmäinen ja pitkäaikainen päätoimittaja 1967–1991.
Ritvala kirjoitti ylioppilaaksi Käpylän yhteiskoulusta vuonna 1947 ja suoritti kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa 1952. Työuransa hän aloitti Kotitalouskeskus ry:ssä ja toimi sitten 1950-luvun puolivälistä kymmenisen vuotta eri yritysten tutkimus-, tiedotus- ja koulutustehtävissä. Vuonna 1966 hän aloitti vasta perustetun Kuluttajaneuvoston sihteerinä.
Ritvala oli jäsenenä Kuluttajien vakuutustoimiston hallituksessa, Työtehoseuran kotitalous- ja kuluttajatoimikunnassa, Marttaliiton kotitaloustoimikunnassa ja Kotitalous- ja kuluttaja-asiain tutkimuskeskuksen hallituksessa.[1]