Nykyään Rooman ja Augustuksen temppeli on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille ympäri maailmaa. Rooman ja Augustuksen temppeli on kiinnittänyt sekä asiantuntijoiden että suuren yleisön huomion historiallisesta alkuperästään sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan. Kun perehdymme tähän aiheeseen, huomaamme sitä ympäröivien näkökulmien monimutkaisuuden ja monimuotoisuuden. Tässä artikkelissa tutkimme Rooman ja Augustuksen temppeli:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Alkuperäistään tämän päivän kehitykseen Rooman ja Augustuksen temppeli on jättänyt merkittävän jäljen historiaan ja synnyttää edelleen keskusteluja ja pohdiskeluja modernissa yhteiskunnassa.
Rooman ja Augustuksen temppeli | |
---|---|
![]() Rooman ja Augustuksen temppelin rauniot. |
|
Sijainti | Akropolis, Ateena, Attika, Kreikka |
Koordinaatit | |
Rakennustyyppi | kreikkalainen temppeli |
Valmistumisvuosi | noin 19–17 eaa. |
Tyylisuunta | joonialainen |
Ateenan Akropolis |
|
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Rooman ja Augustuksen temppeli oli pieni antiikin aikainen kreikkalainen temppeli Ateenan Akropolis-kukkulalla. Se rakennettiin roomalaisella ajalla, ja se oli omistettu Roma-jumalattarelle eli Rooman kaupungin henkilöitymälle sekä keisari Octavianus Augustukselle.[1][2]
Temppeli rakennettiin Augustuksen hallituskaudella ensimmäisen vuosisadan eaa. lopulla, todennäköisesti noin 19–17 eaa. Temppelin oletetaan yleensä sijainneen Parthenonin itäpuolella, mistä on löydetty useita temppelin osia sekä kooltaan noin 10,5 x 13 metrin kokoiset rakennuksen perustukset. Toisen teorian mukaan temppeli olisi kuitenkin sijainnut Erekhtheionin itäpuolella. Tämä tulkinta perustuu muun muassa Akropoliin esityksiin roomalaisaikaisissa rahoissa. Temppeli oli Akropoliin ainoa roomalaisaikainen pyhäkkö ja koko Ateenan ainoa keisarikultille omistettu temppeli.[1][2]
Temppeli oli pieni, valkoisesta marmorista rakennettu pyörötemppeli. Se oli monopteraalitemppeli, ja siinä oli julkisivussa yhdeksän joonialaista pylvästä eikä sisäpuolista seinää. Pylväät muistuttavat Erekhtheionin korjauksessa samaan aikaan käytettyjä pylväitä. Temppelin halkaisija oli noin 8,6 metriä, ja sen korkeus oli noin 7,3 metriä. Rakennuksessa oli kartiomainen tai kupumainen katto. Temppelin epistyylissä on piirtokirjoitus, jonka mukaan Ateenan kaupunki omisti temppelin Roma-jumalattarelle ja Augustukselle. Temppelin oli mahdollisesti tarkoitus toimia Ateenan uskollisuuden ilmauksena keisarille, sillä Rooman sisällissodassa kaupunki oli tukenut sodan hävinnyttä Marcus Antoniusta.[1][2]
Temppelissä on mahdollisesti ollut Roman ja Augustuksen patsaat, mutta niistä ei ole säilynyt osia nykyaikaan.[2]