Tämän päivän artikkelissa haluamme puhua Rosenergoatom:stä ja sen vaikutuksista elämäämme. Rosenergoatom on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnan eri sektoreilla, vaikuttamisesta talouteen ja politiikkaan suhteeseensa teknologiaan ja kulttuuriin. Viime vuosina Rosenergoatom on noussut keskeiseen asemaan tiedotusvälineissä ja julkisuudessa, ja se on synnyttänyt sarjan pohdintoja ja analyyseja sen lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksista. Siksi tässä artikkelissa tutkimme erilaisia Rosenergoatom:een liittyviä näkökohtia sen historiasta ja kehityksestä sen mahdollisiin tulevaisuuden vaikutuksiin.
Rosenergoatom on Venäjän valtion Atomenergoprom-holdingin hallitsema yhtiö, joka operoi maan operatiivisessa sähköntuotannossa olevia ydinvoimaloita. Venäjän liittovaltion omaisuuskomitea muodosti Rosenergoatomin 7. syyskuuta 1992 Neuvostoliiton atomienergiaministeriön Venäjän alueella sijaitsevista ydinvoimaloista.
Lisäksi Venäjällä on pienempiä ydinreaktoreita esimerkiksi atomienergian tutkimuslaitoksissaan, ydinjäänmurtajissaan ja -sukellusveneissään.
Rosenergoatomilla on kymmenen sähköntuotannossa olevaa ydinvoimalaa, joissa oli vuoden 2014 alussa käytössä yhteensä 33 reaktoria.[1][2] Lisäksi Venäjällä on käytöstä poistettuja, alasajovaiheessa olevia ydinvoimaloita, joista osa on muilla paikkakunnilla kuin nykyisin tuotannossa olevat ydinvoimalayksiköt. Tuotannollisia voimaloita ovat:
Uusia ydinvoimaloita on tarkoitus rakentaa ja yksikkömäärää nostaa 59:ään vuoteen 2030 mennessä. Entisten ydinvoimaloiden uusimisen ja lisäyksiköiden rakentamisen ohella ydinvoimaloita rakennetaan myös uusille ydinvoimalapaikkakunnille. Uusia venäläisiä paikkakuntia, joille vuoden 2014 maaliskuussa oli rakenteilla ydinvoimala:[1][3]