Rosoruskokarve

Rosoruskokarve on aihe, joka on herättänyt paljon keskustelua viime vuosina. Yhteiskunnan edetessä tästä aiheesta tulee yhä tärkeämpi ja polarisoituvampi, mikä synnyttää ristiriitaisia ​​mielipiteitä eri aloilla. Tämän artikkelin tarkoituksena on analysoida Rosoruskokarve perusteellisesti, tutkia sen eri puolia ja tarjota objektiivista ja ajan tasalla olevaa tietoa aiheesta. Kattavan lähestymistavan avulla sen on tarkoitus tarjota lukijalle täydellinen ja tasapainoinen näkemys Rosoruskokarve:stä, mikä mahdollistaa laajemman ja rikastuttavan ymmärryksen käsiteltävästä aiheesta.

Rosoruskokarve
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kotelosienet Ascomycota
Alakaari: Pezizomycotina
Luokka: Lecanoromycetes
Alaluokka: Lecanoromycetidae
Lahko: Maljajäkälät Lecanorales
Heimo: Karpeet Parmeliaceae
Suku: Mustakarpeet Montanelia
Laji: disjuncta[1]
Kaksiosainen nimi

Montanelia disjuncta
(Erichsen) Divakar, A. Crespo, Wedin & Essl.

Katso myös

  Rosoruskokarve Wikispeciesissä

Rosoruskokarve (Montanelia disjuncta) on mustakarpeiden sukuun kuuluva laji. Se on muodoltaan ruusukkeinen. Väri on yläpuolella mustanruskea tai tumma oliivinruskea ja alapuolella musta. Yläpinta on kuoppainen. Liuskat ovat kuperia tai litteitä ja niiden kärjet ovat yläpuolelta kiiltäviä. Rosoruskokarvetta tavataan Euraasian mantereella, Afrikan itäosassa ja Pohjois-Amerikassa. Se kasvaa kivien päällä ja sitä esiintyy kallioilla, erityisesti jyrkillä kalliomuodostelmilla. Rosoruskokarven jäkäläaineena eli sekundaarisena aineenvaihduntatuotteena esiintyy perlatolihappoa (C25H32O7) ja stenosporahappoa (C23H28O7).[2]

Lähteet

  1. Fungal Databases Nomenclature and Species Banks Myco Bank. 13.10.2014. International Mycological Association. Viitattu 21.10.2014. (englanniksi)
  2. Soili Stenroos, Teuvo Ahti, Katileena Lohtander, Leena Myllys: ”Rosoruskokarve”, Suomen jäkäläopas, s. 266. Helsinki: Luonnontieteellisen Keskusmuseon Kasvimuseo, 2011. ISBN 978-952-10-6804-1

Aiheesta muualla