Rotoskooppaus

Nykymaailmassa Rotoskooppaus on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion. Rotoskooppaus:n merkitys on tullut yhä selvemmäksi yhteiskunnan edetessä ajan myötä. Rotoskooppaus on aihe, joka ansaitsee syvällisen tutkimisen, sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään aina talouteen ja politiikkaan. Tässä artikkelissa tarkastellaan eri näkökohtia, jotka liittyvät Rotoskooppaus:een ja miten se on kehittynyt ajan myötä. Sen alkuperästä sen nykypäivän merkityksellisyyteen perehdymme täydelliseen analyysiin Rotoskooppaus:stä ja sen vaikutuksista modernin yhteiskunnan eri osa-alueisiin.

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Ei lähteitä. Puutteellinen määritelmä (ei ole pakko animoida "näyttelijöiden päälle". Vaatimaton sisältö kaikkiaan

Rotoskooppaus on animointitekniikka, jolla elävien näyttelijöiden päälle animoidaan hahmo. Tekniikan kehitti animaattori Max Fleischer vuonna 1915.

Ralph Bakshi teki tekniikalla Taru sormusten herrasta -elokuvan vuonna 1978.

Ennen digitaalisen elokuvanteon yleistymistä rotoskooppaus oli myös yleinen erikoistehostetekniikka monissa tieteisfiktioelokuvissa. Rotoskooppausta edustavat mm. Tähtien sota -elokuvien valosapelit.

Myös monet ihmishahmoja sisältäneet piirrossarjat (esimerkiksi He-man) ja anime (Aku no Hana) hyödynsivät rotoskooppausta.

Alkuperäinen laukkaava hevonen Siitä rotoskoopattu hevonen Edelleen piirroselokuva-hevonen

Aiheesta muualla