Rovaniemen rautatieasema

Nykymaailmassa Rovaniemen rautatieasema:stä on tullut keskeinen keskustelun ja keskustelun aihe. Sen vaikutus kattaa yhteiskunnan, kulttuurin ja talouden eri osa-alueet ja herättää suurta kiinnostusta ja uteliaisuutta monissa ihmisissä. Ilmestymisestään tähän päivään asti Rovaniemen rautatieasema on kiinnittänyt tutkijoiden, tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion, jotka haluavat ymmärtää sen laajuutta ja seurauksia. Vuosien varrella Rovaniemen rautatieasema on ollut lukuisten tutkimusten ja analyysien kohteena, jotka ovat auttaneet paljastamaan sen tärkeyden ja merkityksen eri aloilla. Kun jatkamme Rovaniemen rautatieasema:n tutkimista ja löytämistä lisää, on erittäin tärkeää syventää sen tärkeimpiä puolia ymmärtääksemme sen vaikutusta nykymaailmaan. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava näkemys Rovaniemen rautatieasema:stä, käsitellä sen monia puolia ja tarjota rikastuttava näkökulma tähän merkittävään ja vaikutusvaltaiseen aiheeseen.

Rovaniemi
Perustiedot
Lyhenne Roi
Rataosa Laurila–Kelloselkä
Sijainti 66°29′53″N, 025°42′19″E
Osoite Ratakatu 3, 96100 Rovaniemi
Etäisyydet Kemi 113 km
Kemijärvi 85 km
Avattu 1909
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR-Yhtymä
Kaukoliikenne Helsinki–Rovaniemi/Kemijärvi, Kuopio-Oulu-Rovaniemi (yksi vuoropari)
Tavaraliikenne kappale- ja puutavaraliikenne
Muut tiedot junakohtauspaikka,
järjestelyratapiha
Asemarakennus
Materiaali tiili
Rakennettu 1954
Lipunmyynti automaatista
Ratapiha
Raiteisto · 3 laituriraidetta
· 11 ratapiharaidetta
· 7 pisto-/kuormausraidetta
Km   Lyh. Liikennepaikat
 Alakurttiin (purettu)
277,4 Kelloselkä-raja
269,3 Kls Kelloselkä
Kantatie 82:n ylitys
255,6 Sll Salla
245,6 Smv Salmivaara
244,0 Kantatie 82:n alitus
240,0 Kantatie 82:n alitus
229,2 Kuu Kursu
217,2 Jsj Joutsijärvi
198,9 Ktv Kotavaara
197,0 Ikä Isokylä
196,7 Sellutehtaan raide
193,1 Kemijärvi (silta)
Valtatie 5:n alitus
190,6 Kjä Kemijärvi
181,2 Hnh Hanhikoski
171,2 Kvr Kuusivaara
165,5 Pji Pirttijärvi
14,~ Raajärvi
155,7
155,4 Mis Misi
150,2 Kör Köyry
144,6 Vik Vika
129,0 Kul Kulus
Raudanjoki
125,0 Rdi Raudanjoki
115,8 Vrl Vaarala
113,4 Nvv Nivavaara
Kantatie 81:n ylitys
110,5 Kemijoki (silta)
Kantatie 78:n ylitys
107,4 Kemijoki (silta)
Valtatie 4:n alitus
Roi Rovaniemi (vanha)
105,9 Roi Rovaniemi (nykyinen)
Ima Imari
89,0 Hrs Hirvas
82,7 Mul Muurola
Seututien 930 ylitys
Ruk Ruikka
70,0 Petäjäskosken vaihde
68,3 Jl Jaatila
Valtatie 4:n alitus
57,5 Kvu Koivu
Peu Peura
Lou Loue
Louejoki
Vaajoki
Varejoki
Seututien 928 ylitys
34,7 Trv Tervola
Kaisajoki
Pak Paakkola
18,6 Knk Koskenkylä
12,3 Tör Törmä
7,4  Kalkkimaalle
7,4 Ldl Liedakkala
0,8  Tornioon
0,0 Lla Laurila
 Ouluun
Merkkien selitykset

Rovaniemen rautatieasema (lyh. Roi, pohjoissaameksi Roavvenjárgga ruovdegeaidnostašuvdna) on rautatieliikennepaikka Rovaniemen kaupungissa Lapin maakunnassa. Liikennepaikka sijaitsee Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosalla Laurila–Kelloselkä, ja se oli ennen vuotta 2014 Suomen rataverkon sähköistetyn osuuden pohjoisin liikennepaikka. Rataosan Rovaniemi-Kemijärvi sähköistys valmistui alkuvuonna 2014.[1] Nykyisin käytössä oleva rautatieasemarakennus on järjestyksessään viides. Kaikki matkustajajunat käyttävät raidetta yksi. IC 24 Helsinkiin käyttää kuitenkin joinakin päivinä raidetta 3.[2]

Rovaniemen ratapihalla sijaitsi viimeinen Suomen rataverkolla käytössä ollut kankiasetinlaite. Tämä mekaaninen asetinlaite poistettiin käytöstä ja purettiin 21. toukokuuta 2006, ja se korvattiin tietokoneasetinlaitteella.

Asemarakennus

Rovaniemen nykyinen rautatieasematalo ravintoloineen avattiin yleisölle ja liikenteelle helmikuussa 1954. Silloin ensimmäisessä kerroksessa sijaitsivat aseman toimisto, asemaravintola sekä keittiö ja tavaraliikenneosasto. Toisessa kerroksessa olivat virkailijoiden toimistot ja asemakassa. Kellarikerrokseen oli sijoitettu mm. varastotilat.[3]

Asemaravintolan ohessa toimi levydivari.[4]

Vanha asemarakennus

Rovaniemen vanha, vuonna 1909 valmistunut asemarakennus on yhä pystyssä Rovaniemen keskustassa. Vuosien varrella rakennuksessa on toiminut mm. kuvataidekoulu. Vuosien aikana vanhan asemarakennuksen käyttötarkoitusta ja kohtaloa on pohdittu useaan kertaan; säilyttää, myydä vai purkaa uudisrakentamisen edestä.[5][6][7]

Lähteet

  1. ↑ Rovaniemi-Kemijärvi -radan sähköistys (Arkistoitu – Internet Archive) Liikennevirasto, hankesivu. Viitattu 18. heinäkuuta 2014.
  2. ↑ https://www.vr.fi/cs/vr/doc/20191215_ROI_70x100_PARV.pdf (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 1.1.2020.
  3. ↑ Historia MR-Viesti, no 1–2 1954. Arkistoitu 3.4.2009. Viitattu 23. heinäkuuta 2009. (suomeksi)
  4. ↑ Assan levydivari assanlevydivari.net. Arkistoitu 16.6.2008. Viitattu 23. heinäkuuta 2009. (suomeksi)
  5. ↑ Rovaniemellä juhlistetaan 110-vuotista rautatieasemaa, Yle / Jyri Tynkkynen, 18.10.2019, viitattu 4.7.2022
  6. ↑ Vanhaa rau­ta­tie­ase­maa ei kor­ja­ta, vaan huo­no­kun­toi­nen talo myydään sel­lai­se­naan pois –  mat­kai­luo­pas: "On turha väit­tää, että ra­ken­nus olisi elä­män­kaa­ren­sa lo­pus­sa", Lapin Kansa / Anni Kavander, 15.10.2019, viitattu 4.7.2022
  7. ↑ Ro­va­nie­mi sel­vit­tää vanhan aseman käyttöä ja kor­jaus­ta: ei myydä eikä pureta, Lapin Kansa / Leena Talvensaari, 15.10.2020, viitattu 4.7.2022

Aiheesta muualla