Rožyštše

Nykymaailmassa Rožyštše on saavuttanut suuren merkityksen elämämme eri alueilla. Politiikasta teknologiaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan Rožyštše on noussut jatkuvan keskustelun ja keskustelun aiheeksi. Mielipiteet Rožyštše:stä vaihtelevat suuresti, mikä osoittaa sen monimutkaisuuden ja merkityksen nykyään. Tässä artikkelissa pyritään tutkimaan Rožyštše:n eri näkökohtia ja pohtimaan sen vaikutusta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Rožyštše on herättänyt suurta kiinnostusta alkuperästään ja sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään, ja on tärkeää ymmärtää sen ulottuvuus ja vaikutus nykymaailmaan.

Rožyštše
Рожище
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Rožyštše

Koordinaatit: 50.9093°N, 25.2662°E

Valtio Ukraina
Alue Volynian alue
Piiri Lutskin piiri
Luotettava maininta 1545 (1322 ja 1377 epävarmoja)
Magdeburgin kaupunginoikeudet 1598
Väkiluku (2022)  ([1]) 12 483









Rožyštše (ukr. Рожище) on kaupunki Ukrainan Volynian alueen Lutskin piirissä.[2][1][3] Rožyštše sijaitsee Dneprin vesistön Pripetin haarajoen Styrin (Стир) varrella, noin 24 kilometriä piiri- ja aluekeskus Lutskista etelään (maanteitse valtatien M19 kautta).[4][5] Kaupungissa on rautatielinjan Kivertsi–Kovel asema.[2][4][5]

Tammikuun keskilämpötila on -5,0 ja heinäkuun +18,4 celsiusastetta. Keskimääräinen vuosisademäärä 630 millimetriä.[4]

Luotettavana pidetty kirjallinen maininta kylästä on vuodelta 1545[2], aiempia vuosien 1322 tai 1377[4] viittauksia on pidetty epävarmoina.[2] Lutskin piispa sai sille Magdeburgin kaupunginoikeudet vuonna 1598; tätä varhaisempi kaupungin perustamisyritys ei onnistunut.[2] Kaupunkityyppisen taajaman aseman se sai puna-armeijan miehityksen jälkeen 1939 (tai 1940).[2][4] Piirihallinnon alaisen kaupungin aseman Rožyštše sai 1989.[2][4][5]

Ukrainan tilastokeskus arvioi Rožyštšen väkiluvuksi 12 483 asukasta (1.1.2022).[1] Väestönlaskennassa 2001 asukkaita oli noin 13 500.[2] Kaupunki oli Rožyštšen piirin keskus kesän 2020 aluehallinnolliseen uudistukseen saakka;[2][4] tuolloin kaupungista tuli osa Lutskin piiriä.[3]

  • Kulttuuritalo.
    Kulttuuritalo.
  • Museo.
    Museo.
  • Kirkko (1920).
    Kirkko (1920).
  • Pyhän Mikelin kirkko (1920).
    Pyhän Mikelin kirkko (1920).
  • Ortodoksinen kirkko.
    Ortodoksinen kirkko.

Lähteet

  1. ↑ a b c Marija Timoninoji & Olena Vyšnevska (editors): Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2022 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2022 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2022) 2022. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 6.10.2022. Viitattu 20.5.2023. (ukrainaksi), (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i Oleksandr V. Androštšuk: Rožyštše (Рожище) Entsyklopedija istorija Ukrajiny (Ukrainan historian tietosanakirja), osa 9: Прил—С.), history.org.ua. 2012. Viitattu 20.5.2023. (ukrainaksi)
  3. ↑ a b Novi raiony: karty + sklad 17.7.2020. minregion.gov.ua. Arkistoitu 20.2.2022. Viitattu 8.5.2023. (ukrainaksi)
  4. ↑ a b c d e f g Rožyštše (Рожище) Heohrafitšna entsyklopedija Ukrajiny eli Ukrainan maantieteen tietosanakirja, osa 3, s. 139. 1993. Viitattu 20.5.2023. (ukrainaksi)
  5. ↑ a b c Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:700 000. sivu 131. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. ISBN 985-6501-12-1 (venäjäksi)

Aiheesta muualla