Nykymaailmassa Rudolf Lipschitz on aihe, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion kaikilta elämänaloilta. Yhteiskuntaan, jokapäiväiseen elämään ja kulttuuriin merkittävästi vaikuttanut Rudolf Lipschitz on noussut keskeiseksi keskustelunaiheeksi nykyään. Rudolf Lipschitz on synnyttänyt intohimoista keskustelua ja eriäviä mielipiteitä sen vaikutuksesta viestintätapaamme ja sen vaikutuksiin maailmanlaajuiseen talouteen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Rudolf Lipschitz:n vaikutusta elämäämme ja tarkastelemme sen vaikutuksia henkilökohtaisella, sosiaalisella ja maailmanlaajuisella tasolla.
Rudolf Lipschitz | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 14. toukokuuta 1832 Königsberg (nyk. Kaliningrad) |
Kuollut | 7. lokakuuta 1903 (71 vuotta) Bonn |
Kansalaisuus | saksalainen |
Koulutus ja ura | |
Väitöstyön ohjaaja |
Peter Gustav Lejeune Dirichlet Martin Ohm |
Instituutti | Bonnin yliopisto |
Oppilaat | Felix Klein |
Tutkimusalue | matematiikka |
Tunnetut työt | Lipschitz-jatkuvuus |
|
Rudolf Lipschitz (14. toukokuuta 1832 – 7. lokakuuta 1903)[1] oli saksalainen matemaatikko, joka toimi professorina Bonnin yliopistossa vuodesta 1864. Lipschitz tunnetaan erityisesti hänen mukaansa nimetystä Lipschitz-jatkuvuudesta, mutta hän tutki myös lukuteoriaa, analyysiä, differentiaaligeometriaa sekä klassista mekaniikkaa. Hän kirjoitti kirjat Lehrbuch der Analysis (Bonn 1877, 1880), Wissenschaft und Staat (Bonn 1874), Untersuchungen über die Summen von Quadraten (Bonn, 1886) sekä Bedeutung der theoretischen Mechanik (Berliini 1876).