Tässä artikkelissa haluamme tutustua Ruska (Halikko):n kiehtovaan maailmaan. Alkuperäistään nykypäivän merkityksellisyyteen asti Ruska (Halikko) on kiinnostanut monia ihmisiä ympäri maailmaa. Kautta historian Ruska (Halikko):llä on ollut ratkaiseva rooli yhteiskunnan, kulttuurin ja tekniikan eri osa-alueilla. Lisäksi Ruska (Halikko) on ollut keskustelun ja kiistan kohteena, mikä on osaltaan lisännyt sen monimutkaisuutta ja jatkuvaa kehitystä. Toivomme tämän artikkelin avulla valaisevamme tätä jännittävää aihetta ja tarjoavamme syvemmän käsityksen Ruska (Halikko):stä ja sen vaikutuksista maailmaan, jossa elämme.
Ruska on kylä Länsi-Halikossa. Se sijaitsee Hajalan taajaman piirin eteläosissa, ja kylän pääalueen vierestä kulkee Hajalantie. Ruskaa rajaavat Lokkila, Hyyperä ja Hulvela.
Ruskan alueen maasto vaihtelee voimakkaasti. Kylän pohjoisosa on Ruskanniitty-nimistä tasaista aluetta, joka on viljelykäytössä. Ruskan pohjoisrajana toimii Lokkilanjoki, joka erottaa Ruskan Hyyperän ja Lokkilan kylistä. Ruskanniityssä on muutamia maatiloja, jotka sijaitsevat tien varrella.
Kylän keskiosissa on korkeita kallioisia mäkiä kuten Turunmäki, Mäskärinmäki ja Yrjälänmäki, joiden rinteiden alalaidoilla on asututusta. Mäskärinmäen koilliskulma on pystysuora, ja se laskee pieneen lampeen. Mäkien päällä kasvaa harvakseltaan metsää. Ruskan eteläosat ovat tasaisia peltoja Hulvelaan saakka. Koillisnurkassa keskellä peltoa sijaitsee nyppylän päällä esihistoriallinen hauta Prookeli eli Saarenpelto.
Ruska lienee Halikon vanhimpia asuinpaikkoja. Suullisen perimätiedon mukaan Turunmäellä olisi ollut esihistoriallinen kauppapaikka. Kyläksi alue muodostui kuitenkin vasta myöhäiskeskiajalla. Kylässä oli vuoden 1540 maakirjan mukaan neljä kantatilaa: Kapraali, Skinnari, Yrjälä ja Penttilä. Tilojen torpat sijaitsivat Turunmäen pohjoislaidalla ja Mäskärinmäen etelälaidassa. Kapraalin isäntä yhdisti nämä tilat 1700-luvulla yhdeksi Ruskan maatilaksi.
Kylän asukasluku kasvoi jo 1800-luvun lopussa niin suureksi, että sinne avattiin oma Pyhäloukkaan kansakoulu, joka toimi vuoteen 1971. Ruskan vuokratilat, torpat ja mäkituvat itsenäistyivät 1900-luvun alussa torpparilain seurauksena. Ruskanniitylle tuli astusta vasta, kun sinne tuli 1940-luvulla siirtoväkeä.