Ruskeasuon siirtolapuutarha

Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Ruskeasuon siirtolapuutarha:n kiehtovaan maailmaan, tutkia sen monia puolia ja löytää kaiken, mitä tästä jännittävästä aiheesta on tiedettävä. Sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään, sen useiden sovellusten ja sen vaikutuksen kautta eri alueilla. Uppoudumme tutkimusmatkalle, joka johtaa meidät ymmärtämään paremmin Ruskeasuon siirtolapuutarha:tä ja arvostamaan kaikkea rikkautta, jota tällä aiheella on meille tarjottavanaan. Valmistaudu siis astumaan tietämyksen ja inspiraation maailmaan, joka hämmästyttää sinut.

Ruskeasuon siirtolapuutarha 2014.

Ruskeasuon siirtolapuutarha (ruots. Brunakärr koloniträdgård) on 115 palstasta koostuva siirtolapuutarha Helsingin Ruskeasuolla.[1]

Ebba Tallgren perusti tämän Suomen vanhimman samassa paikassa pysyneen siirtolapuutarhan vuonna 1918, jotta kaupunkilaiset voisivat rentoutua ja kasvattaa itselleen terveellistä ruokaa. Nykyisin viljelyn painopiste on kukissa ja muissa koristekasveissa.[1]

Ruskeasuon siirtolapuutarha talviunilla maaliskuussa 2019.

Kuten muissakin siirtolapuutarhoissa, siirtolapuutarhayhdistys vuokraa maa-alueen kaupungilta ja jakaa mökkipaikat jäsenilleen. Ruskeasuon siirtolapuutarhayhdistyksen erityispiirre on, että yhdistyksen virallinen kieli on ruotsi. Myös kaikkien yhdistyksen jäsenten tulee sääntöjen mukaan puhua ruotsia.[2]

Siirtolapuutarha on Helsingin vanhin ja Suomen siirtolapuutarhoista vanhin alkuperäisellä paikallaan toimiva siirtolapuutarha.[3]

Maatiainen – Det lantliga kulturarvet ry on nimennyt Ruskeasuon siirtolapuutarhan vuoden 2018 kulttuuriympäristöksi.[3]

Lähteet

  1. ↑ a b Koloniträdgård i Brunakärr Yle. 2003/2012. Viitattu 3.8.2017. (ruotsiksi)
  2. ↑ Kielimuuri Ruskeasuolla - suomenkielisille ei myydä mökkejä Iltalehti. 22.8.2008. Viitattu 16.8.2022.
  3. ↑ a b Maatiainen ry on valinnut Helsingissä sijaitsevan Ruskeasuon siirtolapuutarhan Vuoden 2018 kulttuuriympäristöksi (PDF) Maatiainen – Det lantliga kulturarvet ry. Viitattu 16.8.2022.

Aiheesta muualla