Rusko

Rusko on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina. Yhteiskuntaan ja kulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa ansiosta se on synnyttänyt lukuisia keskusteluja ja ristiriitaisia ​​mielipiteitä. Alkuperäistään nykyhetkeen Rusko on ollut tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena, ja se on edelleen tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön kiinnostava kohde. Tässä artikkelissa tutkimme Rusko:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen vaikutusta, sen haasteita ja mahdollisuuksia.

Tämä artikkeli kertoo Suomen kunnasta. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Rusko

vaakuna

sijainti

Ruskon kirkonkylää nähtynä Vahdontieltä kaakosta.
Ruskon kirkonkylää nähtynä Vahdontieltä kaakosta.
Sijainti 60°32′30″N, 022°13′20″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Kuntanumero 704
Hallinnollinen keskus Ruskon kirkonkylä
Perustettu 1870
Kuntaliitokset Masku (osa) (1925),
Maaria (osa) (1967),
Vahto (2009)
Kokonaispinta-ala 127,90 km²
297:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 127,16 km²
– sisävesi 0,74 km²
Väkiluku 6 416
144:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
väestötiheys 50,46 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 20,1 %
– 15–64-v. 60,3 %
– yli 64-v. 19,6 %
Äidinkieli 2023 [4]
suomenkielisiä 95,0 %
ruotsinkielisiä 1,6 %
– muut 3,3 %
Kunnallisvero 7,10 %
286:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 4,5 % (2019) [6]
Kunnanjohtaja Kari Lehtinen
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Vihr.
 • Vas.

9
7
4
4
2
1
rusko.fi
Ruskon vaakuna vuoteen 2009 asti.

Rusko on kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 6 416 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 127,90 km², josta 0,74 km² on sisävesiä.[1] Väestötiheys on 50,46 asukasta/km².

Vahdon kunta liittyi Ruskoon vuoden 2009 alussa. Ruskon vaakunaksi tuli tässä yhteydessä Vahdon vaakuna.[8] Suurimpia työllistäjiä ovat Ruskon kunta ja VAK (entinen Virtasen autokoritehdas).

Ruskon naapurikunnat ovat Aura, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Pöytyä, Raisio ja Turku. Entisiä naapurikuntia ovat Ruskoon liitetyn Vahdon lisäksi Turkuun liitetyt Maaria ja Paattinen.

Maantiede

Ruskolla on suuria sora-alueita ja runsaat hyvälaatuiset pohjavesivarat. Lisäksi luonnonvaraisia soita on kunnassa useita. Kunnan pohjoisin piste on Kuhankuono, kaikkiaan seitsemän kunnan yhteinen rajapyykki. Kunnan eteläosan korkein kohta on 70,9 metrin korkeuteen merenpinnasta kohoava Kullavuori, jonka rinteellä on hiidenkirnu. Kunnan pohjoisosassa, entisen Vahdon kunnan alueella, Punaisentorin lähellä oleva nimetön huippu kohoaa noin 93 metrin korkeuteen merenpinnasta.

Kurjenrahkan kansallispuisto ulottuu osaksi Ruskon kunnan alueelle. Siellä on myös toinen Natura-kohde, soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva Rehtisuo.[9]

Kunnanosat

Hiidenvainio, Lähteenmäki, Paasniittu, Päällistönmäki, Vahto

Kylät

Asola, Hiidenvainio, Hujala, Kankare, Kirkonkylä, Liukola, Lähteenmäki, Munittula, Merttelä, Paasniittu, Papumäki, Päällistönmäki, Uttula, Vahto.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Ruskolla oli 6 263 asukasta, joista 4 972 asui taajamissa, 1 249 haja-asutusalueilla ja 42:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Ruskon taajama-aste on 79,9 %.[10] Ruskon taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken: Turun keskustaajamassa, johon Ruskon kirkonkylä kuuluu, asui vuoden 2017 lopussa 3 825 Ruskon asukasta ja Vahdon kirkonkylässä 1 147.[11][12]

Historia

Ruskonjoen jokilaaksossa on raivattu peltoja esihistoriallisen ajan lopulla eli 800- ja 900-luvulla. Historiallisen ajan alussa Ruskolle oli vakiintunut sekä peltoviljely että kiinteä kyläasutus. Viljelystä on kirjallisia viitteitä 1300-luvulta asti.[13]

Harmaakivinen Ruskon kirkko on rakennettu todennäköisesti noin vuosina 1510–1530.[14] Sitä ympäröivä Ruskon kirkonmäki kivisiltoineen, vanhoine kantataloineen ja lainajyvästöineen on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[15]

Osa Turun, Maarian ja Ruskon rajalle vuonna 1955 valmistuneen Turun lentoaseman alueesta kuului aiemmin Ruskoon.[16] Maarian ja Ruskon puolella olleet lentoaseman alueet liitettiin Turkuun vuonna 1957.[17][18] Turun lentoaseman rakentaminen alkoi vuonna 1945, mutta valvontakomission aiheuttaman viivästyksen takia se otettiin käyttöön vasta 1955.[19]

Hallinto

Ruskon kunnanjohtajana on vuodesta 2018 lähtien toiminut Kari Lehtinen.[20] Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa. Kaudella 2021–2025 paikoista yhdeksän on kokoomuksen, seitsemän keskustan, neljä SDP:n, neljä perussuomalaisten, kaksi vihreiden ja yksi vasemmistoliiton hallussa.[7]

Talous

Vuonna 2015 kunnassa oli 1 683 työpaikkaa. Niistä 6 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 43 % palveluissa ja 49 % jalostuksessa. Jalostuksen osuus oli selvästi suurempi kuin koko maassa keskimäärin (20 %).[21]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat TH-Sijoitus Oy, eristeitä valmistava Kaefer Oy ja muovituotteita tekevä Röchling Rimito Plast Oy.[22]

Suurimpia työllistäjiä ovat Ruskon kunta, Sormat Oy ja VAK (entinen Virtasen autokoritehdas).[lähde? ]

Väestönkehitys

Ruskon kunnantalo ja sen yhteydessä vasemmalla paloasema.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Ruskon väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 361
1985
  
4 013
1990
  
4 542
1995
  
4 892
2000
  
5 174
2005
  
5 654
2010
  
5 816
2015
  
6 110
2020
  
6 334
Lähde: Tilastokeskus.[23]

Palvelut

Ruskon keskustan liikealuetta.

Ruskolla toimii viisi peruskoulun koulua: Kirkonkylän koulu (luokat 3–6), Hiidenvainion koulu (luokat 1–2), Merttelän koulu (luokat 1–6), Laukolan koulu (luokat 1–6) ja Maunun koulu (luokat 7–9).

Ruskon kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää Raision kaupunki. Ruskolla ja Vahdolla on terveysasemat päivisin auki, yöllisissä päivystystapauksissa mennään Raisioon.[24]

Ruskon kunta on mukana Turun seudun joukkoliikenteessä Fölissä.[25]

Uskonnolliset yhteisöt

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ruskolla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[26]:

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ruskon alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[27] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[28]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus Vahdon alueella[29].

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Ruskon kunnan nykyisellä alueella[26]:

Kulttuuri

Murre

Ruskon alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Ruskon murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Maskun alaryhmään.[30]

Ruokakulttuuri

Ruskon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla papusoppa eli hernekeitto ja kyrsäksi kutsuttu leipä.[31]

Tunnettuja asukkaita

Ruskotalo

Katso myös

Lähteet

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 19.11.2021.
  7. a b Kuntavaalit 2021, Rusko Oikeusministeriö. Viitattu 19.11.2021.
  8. Malkamäki, Elina & Högmander, Jutta: Rusko ja Vahto saavat odotetusti toisensa Turun Sanomat. 11.12.2007. Arkistoitu 13.6.2017. Viitattu 23.7.2012.
  9. Natura 2000 -alueet - Varsinais-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 3.2.2018.
  10. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  11. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  12. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 5.12.2018.
  13. Syrjämaa, Taina: Ruskolaisen maiseman menneisyydestä ja tulevaisuudest Raisionjoen luonnosuojeluyhdistys. Arkistoitu 4.2.2018. Viitattu 4.2.2018.
  14. Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 156–157. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
  15. Ruskon kirkonmäki Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  16. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/1/1044/104407/104407_1952.jpg
  17. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=92823
  18. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=91059
  19. Turun lentoasema lyhyesti Finavia. Viitattu 4.2.2018.
  20. Ruskon valtuusto nosti Kari Lehtisen kunnanjohtajaksi Kuntalehti. Viitattu 7.1.2019.
  21. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 24.1.2018.
  22. Alueen Rusko yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 24.1.2018. (lisätietoja myös yritysten omilta sivuilta)
  23. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2017 31.12.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 11.7.2018.
  24. Lääkärin vastaanotto (myös linkitetyt sivut) Ruskon kunta. Viitattu 4.2.2018.
  25. Tietoa Fölistä Föli. Viitattu 5.1.2023.
  26. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  27. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  28. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 25.1.2012.
  29. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 27.1.2012.
  30. Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 194. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9.
  31. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 30–31. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  32. a b Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.
  33. Taiteilijaeläkkeellä tunnustettiin 45 taiteilijan työ Yle Uutiset. 18.4.2007. Viitattu 15.3.2024.

Aiheesta muualla