Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Rutšji (Kresttsyn piiri):tä, aihetta, joka on kiinnittänyt sekä asiantuntijoiden että harrastajien huomion. Sen alkuperästä nykyiseen kehitykseen analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Tätä varten tarkastelemme erilaisia Rutšji (Kresttsyn piiri):een liittyviä näkökohtia, kuten sen historiallisia vaikutuksia, sen vaikutusta populaarikulttuuriin ja sen tulevaisuuden potentiaalia. Näillä sivuilla löydämme monimutkaiset ja vivahteet, jotka tekevät Rutšji (Kresttsyn piiri):stä kiehtovan ja moniulotteisen aiheen, joka on tutkimisen ja keskustelun arvoinen.
Rutšji Ручьи́ |
|
---|---|
![]() Rutšjin 1800-luvun puolivälissä rakennettu Pokrovan kirkko. |
|
![]() ![]() Rutšji |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Venäjä |
Alue | Novgorodin alue |
Piiri | Kresttsyn piiri |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | kylä |
– Hallinnon tyyppi | maalaiskunta |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 354,78 km² |
Väkiluku (2011) | 855 |
Rutšji (ven. Ручьи́) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Novgorodin alueen Kresttsyn piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Jaimljajoen varrella 15 kilometriä Kresttsystä koilliseen. Kylässä on 428 ja kunnassa 855 asukasta (vuonna 2011)[1].
Rutšjin kunnan pinta-ala on 354,78 neliökilometriä[2] Se rajoittuu pohjoisessa ja idässä Novgorodin alueen Okulovkan piiriin sekä etelässä Kresttsyn piirin Novoje Rahinon ja lännessä Kresttsyn kuntiin[3]. Pinta-alasta 89,5 % on metsää ja 9,5 % maatalousmaata[2].
Kunnan alueella virtaa Mstan sivujoki Volma[4]. Suojeltuja luonnonmuistomerkkejä ovat Ljakovan, Grjadan ja Podsekan kylien välinen harju, Jaimljajoen rantaniityt ja kaksi balkaninmäntyä[5].
Keskuskylän lisäksi kuntaan kuuluu 19 kylää: Borok, Brus, Budki, Dubki, Dubrovka, Goristnitsa, Grjada, Ljakova, Pehovo, Podlužje, Podseka, Suhlovo, Tšerništšino, Volma, Vorobjevo, Žabnitsy, Zaretšje, Žary ja Zorka. Rutšjin jälkeen suurimmat asutuskeskukset ovat noin sadan asukkaan Ljakova ja Borok. Kolmessa kylässä ei ole lainkaan vakituista asutusta.[1]
Novgorodin Derevan viidennekseen kuulunut Rutšjin pogosta mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1495. Se on saanut nimensä lähistöllä sijaitsevista puroista.[6]
Vuodesta 1926 lähtien kylä kuului Borokin kyläneuvostoon, jonka keskus siirrettiin Rutšjiin vuonna 1987. Nykyinen kunta on perustettu 2000-luvun alun kunnallishallintouudistuksen yhteydessä.[6]
Rutšjin kautta kulkee Kresttsyn ja Okulovkan välinen maantie. Kunnasta on linja-autoyhteydet Kresttsyyn, Okulovkaan, Borovitšiin ja Novgorodiin.[7]
Paikallisista elinkeinoista tärkeimpiä ovat julkiset palvelut, kauppa ja maatalous[8]. Rutšjissa toimii karjatila ja Borokissa sikala[9]. Työikäisistä vain 30 % käy ansiotöissä[10].
Keskuskylän palveluihin kuuluvat lastentarha, keskikoulu, kulttuuritalo, kirjasto, lääkintäasema ja posti. Eräitä julkisia palveluja on myös muissa kylissä.[11]
Kunnan alueella sijaitsee lukuisia muinaisia asuin- ja hautapaikkoja. Volman kylän lähellä Gorodenski-puron suussa on 700–900-lukujen muinaislinna. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat Rutšjin kaksi kirkkoa, joista toinen on rakennettu vuonna 1741 ja toinen 1800-luvun puolivälissä. Historialliset kohteet liittyvät Venäjän kansalaissotaan ja toiseen maailmansotaan sekä lähistöllä sijainneessa Santalovon kylässä kuolleeseen runoilija Velimir Hlebnikoviin.[12] Rutšjissa toimii Hlebnikoville omistettu museo[13].