Sähkölentokone

Tämän päivän artikkelissa tutkimme Sähkölentokone:tä, aihetta, joka on kiinnittänyt sekä asiantuntijoiden että harrastajien huomion. Vuosien ajan Sähkölentokone on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena eri aloilla politiikasta tieteeseen ja populaarikulttuuriin. Yhteiskuntien evoluution ja teknologian kehittymisen myötä Sähkölentokone on saavuttanut tärkeän roolin jokapäiväisessä elämässämme, mikä aiheuttaa sekä kiehtovaa että kiistaa. Tämän artikkelin aikana tutkimme perusteellisesti Sähkölentokone:n eri puolia ja käsittelemme sen alkuperää, sen vaikutusta yhteiskuntaan ja tulevaisuudennäkymiä.

 Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Solar Impulse 2

Sähkölentokone on sähköenergialla liikkuva lentokone. Niitä kehitetään, koska polttomoottoreilla toimivat lentokoneet aiheuttavat huomattavia päästöjä.[1]

Kansainvälisessä lentoliikenteessä tavoite on vähentää hiilidioksidipäästöt nettonollaan vuoteen 2050 mennessä.[1]

Vuoden syksyllä arveltiin, että sähköhybridikoneella voitaisiin lentää suurelle osalle Suomen lentokentistä, mutta todennäköisimmin lennot alkavat Maarianhaminan ja Helsinki-Vantaan välillä.[1]

Lahtelaisen Kempowerin patentoimasta akkujen MCS-latausjärjestelmästä on todennäköisesti tulossa standardi koko ilmailualalle, kun isoja sähkölentokoneita alkaa tulla markkinoille.[1]

Suomalaisia sähkökäyttöisiä pienkoneita

Tähän on listattu suomalaiset miehitetyt sähkökäyttöiset lentokoneet. Kun lentokoneille on lukemattomia luokkia, tässä käytetään vain perusmääritelmän "lentokone" mukaista määritelmää.

Lentokoneet ovat tässä aikajärjestyksessä, ensilennon tai rekisteriin merkinnän mukaisesti.

Schempp-Hirth Arcus E

Merkitty rekisteriin 2012 tunnuksella OH-998. Tekniikan Maailma kirjoitti artikkeli koneesta numerossaan 13/2013.[2]

Ensilento Suomessa Räyskälän lentokentältä 28. huhtikuuta 2012lähde?

Flynano, proto I, "musta"

Suomalaisen Fly Nano Oy.n suunnittelema ja valmistama yksipaikkainen lentovenelähde?

Ensilento 11. kesäkuuta 2012lähde?

Flynano, Proto II, "hopea"

Suomalaisen Fly Nano Oy:n suunnittelema ja valmistaman yksipaikkaisen vesilentokoneen toinen prototyyppi. Rekisteröity tunnuksella OH-XADlähde?

Ensilento vuonna 2014lähde?

Flynano, Esisarjaproto, "punainen"

Sarjatuotantotyökaluilla valmistettu esisarja kone, ensilento vuonna 2017lähde?

Pipistrel Alpha Electro

Sähkölentokoneyhdistys ry ostama Slovakiassa valmistettu, ultrakevyt ja LSA-luokkaan tarkoitettu kaksipaikkainen lentokone. Merkitty rekisteriin tunnuksella OH-U682 vuonna 2018lähde?

miniLAK

Liettualaisen LAK-tehtaan valmistama sähkömoottorilla varustettu itsestarttaava purjelentokone. Merkitty rekisteriin tunnuksella OH-1032 vuonna 2019

Katso myös

Lähteet

  • Lentoposti 12.06.2012
  • Kuka vain saa lentää tällä suomalaisella ”Punaisella paronilla” Tekniikan Maailma. Viitattu 28.10.2017.
  • Yle uutiset , 13.8.2019

Viitteet

Aiheesta muualla