Nykymaailmassa Sähkömagneetti on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Sen vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueille politiikasta populaarikulttuuriin. Sähkömagneetti on synnyttänyt kiivasta keskustelua ja inspiroinut lukemattomia tutkimuksia ja julkaisuja. Olipa kyseessä hahmo, historiallinen tapahtuma tai jopa abstrakti käsite, Sähkömagneetti on onnistunut jättämään lähtemättömän jäljen nyky-yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Sähkömagneetti:n merkitystä ja vaikutusta tutkimalla sen monia puolia ja sen merkitystä nykymaailmassa.
Sähkömagneetti on magneetti, joka magnetoidaan sähkövirralla.
Tavallisimmin sähkömagneetin muodostavat rautainen sydän ja sen ympärille käämiksi kierretty sähköjohdin. Rautasydän magnetoituu, kun johtimessa kulkee sähkövirta, mutta virran lakattua sydämeen jää vain heikkoa jäännösmagnetismia.
Ensimmäiset todisteet magnetoitumisen ja liikkuvan varauksen välisestä suhteesta havaitsi vuonna 1820 tanskalainen tiedemies Hans Christian Ørsted, joka havaitsi kompassineulan heilahtelun virtajohdon lähellä.
Kaikkein tavallisin sähkömagneetin käyttökohde on sähkömekaaniset laitteet. Releet ja sähkömoottorit sisältävät monenlaisia ja -kokoisia sähkömagneetteja. Myös muuntajat ovat eräänlaisia sähkömagneetteja, vaikka ne eivät synnytäkään merkittävää ulkoista magneettikenttää.
Sovelluksissa, joissa tarvitaan voimakasta, hyvin vakaata magneettikenttää käytetään usein ilmasydämistä suprajohtavaa magneettia. Suprajohtava magneetti ei kuluta tehoa, vaan sen käämiin syötetty sähkövirta kiertää (periaatteessa) häviöttömästi ja ylläpitää vakaan magneettikentän. Tärkeä suprajohtavien sähkömagneettien käyttöalue on magneettikuvaus.
Lukuisia muitakin käyttötapoja on, mm. metallisten roskien kerääminen tai siirtely.