Tässä artikkelissa tutkimme Saab 29 Tunnan:n vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Saab 29 Tunnan on ollut kiinnostava aihe vuosia, sillä sen vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Saab 29 Tunnan on jättänyt merkittävän jäljen nykymaailmaan taloudessa, politiikassa, kulttuurissa ja teknologiassa merkityksestään. Tämän analyysin aikana tarkastelemme Saab 29 Tunnan:n eri puolia ja sitä, kuinka se on muokannut ympäristöämme. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme valaisemaan Saab 29 Tunnan:n eri puolia ja seurauksia nyky-yhteiskunnassa.
Saab J 29 F | |
---|---|
![]() |
|
Tyyppi | hävittäjä |
Valmistaja | Saab |
Miehistö | 1 |
Ensilento | 1. syyskuuta 1948[1] |
Valmistusmäärä | 661 kpl (1951-1956); J 29A 224 kpl, J/A 29B 361 kpl, S 29C 76 kpl kpl |
Mitat | |
Pituus | 10,20 m m |
Kärkiväli | 11,00 m m |
Korkeus | 3,70 m m |
Siipipinta-ala | 24,0 m²[2] m² |
Lentomatka | 1 300 km km |
Tyhjäpaino | 4 845 kg kg |
Voimanlähde | |
Koneisto | RM 2B (De Havilland Ghost 50) |
Teho | 27,5 kN) |
Aseistus | |
Aseistus |
|
Saab 29 Tunnan on ruotsalainen suihkuhävittäjä. Konetta on kutsuttu sen rungon muodon mukaan "tynnyriksi" tai "lentäväksi tynnyriksi".[3]
Toisen maailmansodan loputtua Ruotsin ilmavoimat hankki englantilaisia De Havilland Vampire -hävittäjäkoneita. Saab käynnisti oman tutkimuksen suihkuhävittäjästä.
Ruotsi sai Sveitsin kautta saksalaisten sodan aikaista aerodynaamista tietotaitoa, jonka avulla se lähti suunnittelemaan nuolisiipistä konetta. Tietotaitoa toivat myös Saksasta palaavat ruotsalaiset insinöörit ja Saksasta Ruotsiin tulleet saksalaiset insinöörit.
Tunnanista tehtiin neljä prototyyppiä. Koneen ensilento tapahtui 1. syyskuuta 1948.[3] Koneita valmistettiin 1951–1956 kaikkiaan 661 kappaletta:
30 Tunnania myytiin Itävaltaan 1960-luvun alussa. Ruotsin ilmavoimat käyttivät Tunnania vuoteen 1976 asti. Tunnania käytettiin YK:n palveluksessa Kongon kriisin aikana 1961–1963 sotatoimissa.