Nykymaailmassa Saab 37 Viggen on saavuttanut merkittävän merkityksen useilla alueilla. Olipa kyse sitten henkilökohtaisesta, ammatillisesta tai sosiaalisesta tasolla, Saab 37 Viggen on onnistunut vangitsemaan laajan yleisön huomion. Sen merkitys on näkynyt sen suosion kasvuna ja sen vaikutuksena nykypäivän yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa perehdymme Saab 37 Viggen:n maailmaan löytääksemme sen monia puolia ja analysoidaksemme sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Alkuperäisestä kehityksestään ajan myötä Saab 37 Viggen on ollut historiassa ennen ja jälkeen, ja siitä on tullut kiinnostava aihe niin tutkijoille, tutkijoille kuin uteliaillekin ihmisille. Liity kanssamme tälle matkalle tutkiaksesi kaikkea, mitä Saab 37 Viggen tarjoaa.
Saab 37 Viggen | |
---|---|
![]() |
|
Tyyppi | Hävittäjä, rynnäkkö-, tiedustelu-, harjoituskone |
Valmistaja | Saab-Scania |
Miehistö | 1 tai 2 |
Ensilento | helmikuu 1967 |
Käyttöönottovuosi | 1972 |
Mitat | |
Pituus | 16,3 m |
Kärkiväli | 10,6 m |
Korkeus | 5,9 m |
Siipipinta-ala | 46 m² |
Lentomatka | 2 000 km |
Tyhjäpaino | 12 200 kg |
Voimanlähde | |
Koneisto | AJ 37/SH 37: Yksi RM8A Svenska Flygmotor/Pratt & Whitney JT8D-22 |
Teho | 12 750 kg 13 125 kp (72,1 kN) |
Saab 37 Viggen (suom. Salama) on ruotsalaisen SAABin valmistama yksipaikkainen monitoimihävittäjä, joka oli Ruotsin ilmavoimien palveluskäytössä vuodesta 1971 vuoteen 2005. Sitä valmistettiin viitenä tyyppinä yhteensä 329 kappaletta, joista kymmenen oli kaksipaikkaisia koulutuskoneita. Viggenin suorituskykyä ja aseistusta päivitettiin useita kertoja. Ruotsi on tämän konetyypin ainut käyttäjämaa.[1]
Käytöstä poistettuja Viggeneitä on romutettu Ängelholmissa vuodesta 1993.
Ensimmäinen prototyyppi lensi vuonna 1967 ja Ruotsin ilmavoimien viimeinen Viggen-lento tapahtui 25. marraskuuta 2005.
Viggen suunniteltiin nousemaan ja laskeutumaan myös lyhyille kiitoteille, jotta se voisi operoida normaalien lentokenttien lisäksi myös maantietukikohdista, eli normaaleille teille tehdyiltä levennetyiltä suorilta. Tätä varten Viggenissä oli muun muassa mahdollisuus suihkuvirtauksen kääntämiseen eteenpäin koneen jarruttamiseksi moottorilla. Sitä kutsutaan reverssiksi. Reverssin ansiosta koneella on mahdollista peruuttaa, mikä taas mahdollistaa koneen kääntämisen ympäri hyvin kapealla väylällä.
Viggenin kehitykseen vaikutti Ruotsin 1960 Yhdysvalloilta saama turvallisuustakuu. Neuvostoliiton Itämeren laivaston mahdollista sukellusveneiden vastaista toimintaa varten tarvittiin Viggenin kaltainen hävittäjä estämään se. Tätä varten Viggenin kehitystyöhön saatiin merkittävässä määrin teknologiaa Yhdysvalloista.
Koneen siipimuoto oli kaksoisdelta, kuten J-35 Drakenissa. Siipimuotoilu oli sikäli mullistavaa laatua, että koneessa oli ns. Canard-siipirakenne.[2] Tämä tarkoittaa korkeusperäsimen ja siiven käänteistä järjestystä. Myös Ruotsin uusin monikäyttöinen torjuntahävittäjä, JAS-39 Gripen on Canard-siipinen.
Viggen oli yksi ensimmäisiä hävittäjiä, joissa oli mikropiirillä toimiva tietokone, CK37 (ruots. centralkalkylator 37).[3] Tietokoneen tehtävänä oli avustaa lentäjää navigoinnissa ja muissa tehtävissä.
Viggenin tärkeimmät versiot: