Saara Saarela

Tänään haluamme käsitellä aihetta, joka on erittäin tärkeä tänään: Saara Saarela. Saara Saarela on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai eri alueiden vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​Saara Saarela:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykymaailmassa. Analysoimme sen merkitystä, sen mahdollisia seurauksia ja erilaisia ​​näkökulmia, joita on olemassa tässä suhteessa. Sillä ei ole väliä, oletko asian asiantuntija vai oletko vain utelias oppimaan aiheesta lisää, tämä artikkeli antaa sinulle yksityiskohtaisen ja rikastuttavan käsityksen Saara Saarela:stä.

Saara Saarela
Henkilötiedot
Syntynyt18. helmikuuta 1971
Ammatti elokuvaohjaaja
elokuvakäsikirjoittaja
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Saara Eliisa Saarela (s. 18. helmikuuta 1971 Helsinki) on suomalainen elokuvaohjaaja ja Aalto-yliopiston elokuvaohjauksen professori.[1][2]

Hän on ohjannut muun muassa elokuvat Kuningas Hidas (2000), Hengittämättä ja nauramatta (2002), Väärät juuret (2009) ja Venetsialainen (2010), sekä televisiosarjan Yövuoro (2005).[3]

Saarelan äiti oli kansainvälistä uraa tehnyt pankinjohtaja Annikki Saarela, ja tytär asui Helsingin lisäksi lapsena Washington D.C.:ssä ja teinivuosinaan Tokiossa[4].

Saara Saarela valmistui ylioppilaaksi Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta vuonna 1990[5]. Lukion jälkeen hän lähti opiskelemaan Pariisiin, Université de Paris 8:nteen[5]. Hänestä tuli taiteen maisteri vuonna 1996[5]. Pariisin-opintojen lopputyönä syntyi lyhytelokuva Laukaus, joka voitti Tampereen lyhytelokuvajuhlilla alle 30-minuuttisten elokuvien esikoispalkinnon[5]. Sen jälkeen Saarela opiskeli Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen osaston elokuva­ohjauksen linjalla ja valmistui vuonna 2008[5].

Vuonna 2020 kuvatun elokuvan Veden vartija (2022) budjetti oli 4,2 miljoonaa euroa. Elokuva perustuu Emmi Itärannan kansainvälisesti menestyneeseen romaaniin Teemestarin kirja. Elokuvaa kuvattiin Virossa, Saksassa ja Norjassa. [6] Veden vartija on kallein suomalaisen naisen ohjaama elokuva.[7]

Suomen Elokuvaohjaajaliiton puheenjohtajana Saarela toimi vuosina 2016–2018[8][5].

Lähteet

  1. ↑ Saara Saarela | Aalto-yliopisto www.aalto.fi. Arkistoitu 13.2.2023. Viitattu 13.2.2023.
  2. ↑ Aalto-yliopiston elokuvaohjauksen professoriksi Saara Saarela – taustalla tasa-arvokohu ja tapaus Sīmanis Yle Uutiset. 14.12.2017. Viitattu 13.2.2023.
  3. ↑ Saara Saarela Elonet. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 10.3.2018.
  4. ↑ Suominen, Heli: Murha Pariisissa. Helsingin Sanomat, 29.11.2009. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 27.1.2023.
  5. ↑ a b c d e f 50-vuotias | Suomalaisen elokuvan kansainväliseltä näkyvyydeltä vedetään nyt matto alta, huomauttaa ohjaaja ja elokuvaohjauksen professori Saara Saarela Helsingin Sanomat. 18.2.2021. Viitattu 19.2.2021.
  6. ↑ Suomessa tekeillä jättimäinen elokuvaprojekti: Budjetti 3,5 miljoonaa euroa, mukana nimekkäitä näyttelijöitä www.iltalehti.fi. Viitattu 4.8.2020.
  7. ↑ Niko Jutila: Saara Saarela ja Hanna Bergholm tekevät Suomen kalleimmat naisten ohjaamat elokuvat elokuvauutiset.fi. Viitattu 18.5.2022. (englanniksi)
  8. ↑ Hallitus Suomen Elokuvaohjaajaliitto SELO r.y.. Viitattu 11.3.2018.

Aiheesta muualla