Saarion voimalaitos

Saarion voimalaitos:n artikkelissa tutkimme perusteellisesti tämän aiheen kaikkia puolia. Sen alkuperästä sen kehitykseen ajan myötä, sen vaikutuksen kautta yhteiskuntaan ja sen merkitykseen nykyään. Analysoimme alan asiantuntijoiden eri näkökulmia ja mielipiteitä sekä relevanttia dataa, joka auttaa ymmärtämään paremmin Saarion voimalaitos:n merkitystä ja vaikutusta eri alueilla. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota täydellinen ja yksityiskohtainen näkemys Saarion voimalaitos:stä tavoitteenaan rikastaa tietoa ja edistää kriittistä pohdintaa tästä aiheesta.

Saarion voimalaitos eli Saarionkosken voimalaitos on vesivoimala Jänisjoen Saarionkoskessa Tohmajärven kunnan alueella.

Ensimmäinen voimalaitos

Ensimmäisen voimalaitoksen Saarionkoskeen rakennutti Oy Wärtsilä Ab vuonna 1908 toimittamaan sähköä Värtsilän rautaruukille ja myöhemmin Uuden Värtsilän rautasulatolle. Kun voimalan energian alkuperäinen tarvitsija, Värtsilässä sijainnut rautatehdas, luovutettiin Neuvostoliitolle, sähköä alettiin myydä Pohjois-Karjalan Sähkölle.[1] Voimalaitoksen putouskorkeus oli 6,9 metriä ja teho 1,2 MW.[2]

Nykyisin vanhan voimalaitoksen tiloissa toimii Saarion voimalaitosmuseo.

Uusi voimalaitos

Alkuperäinen voimalaitos jäi museokäyttöön vuonna 1984, jolloin se korvattiin uudella[3].

Vuonna 1991 Oy Wärtsilä Ab:n seuraaja Oy Metra Ab myi voimalaitoksen yhdessä muiden Jänisjoen voimalaitosten (Ruskeakoski, Vihtakoski ja Vääräkoski) kanssa Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:lle.[4][5]

Tekniset tiedot

Voimalaitoksen tekniset ja tilastotiedot ovat:[1]

  • Hetkellinen maksimiteho 1,6 MW, tunnin maksimiteho 0,7 MW[6]
  • Putouskorkeus 6,5 m
  • Suunnitteluvirtaama 29 m3/s
  • Vuosienergia 6 300 MWh
  • Yksi vaaka-akselinen Kaplan-tyyppinen turbiini

Lähteet

  1. ↑ a b Vesivoimalat, Vedestä voimaa (Voimalaitostietoja omistajan verkkosivuilla) pks.fi. Viitattu 7.4.2019.
  2. ↑ Facta 2001, WSOY 1985, 14. osa, palsta 217
  3. ↑ Wärtsilä uusii Saarionkosken voimalan. Helsingin Sanomat, 4.6.1979, s. 8. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  4. ↑ Kauppinen, Pekka: Muutoksen virrassa. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 1945-1995. Jyväskylä, 1995, sivu 126
  5. ↑ Wärtsilä myy voimalaitoksia 40 miljoonalla markalla. Helsingin Sanomat, 5.1.1991, s. 24. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  6. ↑ Voimalaitosrekisteri (Excel) (Energiaviraston ylläpitämä lakisääteinen Suomen voimalaitosrekisteri) Energiavirasto. Arkistoitu 7.4.2019. Viitattu 7.4.2019.