Tässä artikkelissa tutkimme lisää Saariselän tunturikappeli:tä, aihetta, joka on kiinnittänyt sekä tutkijoiden, asiantuntijoiden että harrastajien huomion. Saariselän tunturikappeli on nykyään erittäin tärkeä aihe, ja sen merkitys ulottuu useille alueille tieteestä ja teknologiasta kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Tässä tekstissä analysoimme Saariselän tunturikappeli:een liittyviä eri näkökohtia sekä sen vaikutuksia nykymaailmaan. Sen alkuperästä sen kehitykseen, mukaan lukien sen vaikutus eri alueilla, tarkastelemme tätä kiehtovaa aihetta yksityiskohtaisesti ja löydämme monia puolia, jotka tekevät siitä niin merkityksellisen nykyään.
Saariselän tunturikappeli | |
---|---|
Sijainti | Saariselän tunturikylä, Inari |
Koordinaatit | |
Seurakunta | Inarin seurakunta |
Rakentamisvuosi | 1996 |
Suunnittelija | Erkki Jokiniemi |
Materiaali | puu |
Istumapaikkoja | 210 |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Saariselän tunturikappeli eli Pyhän Paavalin kappeli on ekumeeninen kappeli Inarissa Saariselän tunturikylässä. Kappeli valmistui ja vihittiin käyttöön vuonna 1996. Kappelirakennuksen omistaa nykyään Inarin seurakunta. Tunturikappeli on kesäisin tiekirkkona, jolloin se on auki ympäri vuorokauden. Sesonkikaudella kappelissa järjestetään matkailijoille ja Saariselän vakituisille asukkaille erilaisia tilaisuuksia.[1]
Kappelirakennus on massiivista tehdasvalmisteista liimasaumahirttä. Kokoamisen jälkeen hirret on piiluttu ja tervattu sekä sisä- että ulkopuolelta. Kellotorni on erillinen. Urut ovat 52-äänikertaiset sähköurut. Kappelissa on 210 istumapaikkaa.[1]
Tunturikappelin omisti aluksi kiinteistöyhtiö, jossa olivat osakkaina Inarin seurakunnan lisäksi Kansan Raamattuseura ja Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (SLEY). Kappelin rahoitukseen osallistuivat omistajayhteisöjen lisäksi kannatusyhdistys, kauppa- ja teollisuusministeriö ja Inarin kunta. Kannatusyhdistyksessä ovat mukana alueen yrittäjät, majanomistajat ja yksityishenkilöt.[1] Inarin seurakunta lunasti kiinteistöyhtiön osakkeet kokonaan itselleen vuonna 2014.[2][3]
Kappelin toiminnasta vastaavat turistisesonkiaikoina mukana olevien yhteisöjen tunturipapit ja muulloin Inarin seurakunta. Kappelissa järjestetään hartauksia ja jumalanpalveluksia, siellä voi järjestää kirkollisia toimituksia ja sitä käytetään myös musiikkitapahtumissa.[1]
Kappelin vierellä on uurnalehto ja tuhkan sirottelualue.[4]