Tämän päivän artikkelissa tutkimme Sacra di San Michele:n kiehtovaa historiaa ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Perustamisestaan nykypäivään Sacra di San Michele on ollut ratkaisevassa roolissa jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla, vaikuttanut kokonaisiin sukupolviin ja jättäen lähtemättömän jäljen kulttuuriin. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme eri näkökohtia, jotka tekevät Sacra di San Michele:stä niin merkityksellisen ja kiehtovan aiheen, sen alkuperästä sen merkitykseen nykymaailmassa. Lisäksi tutkimme sen vaikutuksia niinkin erilaisilla aloilla kuin teknologia, politiikka, terveys ja koulutus tarjoamalla kattavan kuvan sen merkityksestä nykymaailmassa.
Sacra di San Michele on Piemonten Susan laaksossa sijaitseva vanha luostari. Luostari perustettiin laaksossa olevalle korkealle kukkulalle 900-luvun lopussa, ja se on omistettu arkkienkeli Mikaelille. Luostarin nykypäiviin säilynyt karu kivirakennus on rakennettu noin vuonna 1000. Luostarissa on noin 10 000 nidettä sisältävä kirjasto.[1]
Arkkienkeli Mikaelin uskotaan ilmestyneen täällä erakoksi ryhtyneelle Ravennan arkkipiispalle, pyhälle Johannes Vincenzolle (Besatelaiselle) 900-luvun lopulla. Lisäksi Sacra di San Michele sijoittuu kartalla linjaan, jossa seitsemän arkkienkeli Mikaeliin tavalla tai toisella liittyvää, hyvin vanhaa pyhäkköä on toisiinsa nähden suorassa linjassa Irlannin lounaiskärjen Skellig Michaelin ja Israelin Karmelvuoren välissä. Kartalla pyhäköt voi todellakin yhdistää toisiinsa viivoittimella vain yhden viivan avulla. Väitetään, että viiva seuraa kaiken lisäksi auringonlaskun reittiä kesäpäivänseisauksen aikaan.[2]
Sacra di San Michele toimi Umberto Econ Ruusun nimi -romaanin innoittajana. Econ täti asui lähellä luostaria, ja Eco vietti lapsena lomiaan seudulla. Luostarissa vierailee vuosittain 200 000 kävijää.[1]