Nykymaailmassa Saksin vaaliruhtinaskunta on keskeinen paikka yhteiskunnassamme. Sen vaikutus ulottuu kaikille elämänalueille politiikasta populaarikulttuuriin, teknologian ja talouden kautta. Tässä artikkelissa tarkastellaan perusteellisesti Saksin vaaliruhtinaskunta:n vaikutuksia ja merkitystä sekä analysoidaan sen vaikutuksia ja seurauksia maailmalle, jossa elämme. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme ymmärtämään kokonaisvaltaisesti tätä ilmiötä ja sen seurauksia. Tavoitteena on tarjota täydellisempi ja kontekstualisoidumpi näkemys Saksin vaaliruhtinaskunta:stä rikastuttavan ja rakentavan keskustelun edistämiseksi.
Saksin vaaliruhtinaskunta Kurfürstentum Sachsen |
|
---|---|
1356–1806 |
|
|
|
Valtiomuoto | feodaalinen monarkia |
osa | Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa |
Vaaliruhtinas |
Ensimmäinen: Rudolf I (1356) Viimeinen: Fredrik August III (1763–1806) |
Pääkaupunki |
Wittenberg (1356–1547) Meissen (1423–1464) Dresden (1464–1806) |
Edeltäjä |
![]() |
Seuraaja |
![]() |
Saksin vaaliruhtinaskunta (saks. Kurfürstentum Sachsen) oli Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan kuulunut vaaliruhtinaskunta, joka perustettiin, kun keisari Kaarle IV nosti Askania-suvun hallitseman Saksi-Wittenbergin herttuakunnan vaaliruhtinaan statukselle vuoden 1356 kultaisen bullan mukaan. Keisarikunnan tullessa hajotetuksi vuonna 1806 Saksin vaaliruhtinaskunta nostettiin kuningaskunnan statukseen.