Tämä artikkeli käsittelee aihetta Salainen, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnan eri alueilla. Salainen on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja jopa tavallisten kansalaisten huomion merkityksellisyytensä ja jokapäiväisen elämän eri osa-alueiden vaikutuksensa vuoksi. Vuosien varrella Salainen on ollut analyysin, keskustelun ja pohdinnan kohteena, mikä on synnyttänyt erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia tästä aiheesta. Tässä mielessä on erittäin tärkeää syventää Salainen:n tuntemusta ja ymmärrystä, jotta voidaan rikastuttaa keskustelua ja edistää kokonaisvaltaista ja kriittistä näkemystä asiasta. Siksi seuraavien linjojen mukaisesti tutkitaan Salainen:n eri ulottuvuuksia tarkoituksena tarjota täydellinen ja objektiivinen katsaus tähän tämän päivän yhteiskunnan kannalta merkitykselliseen aiheeseen.
Salainen (ruots. Salais) on kulmakunta ja entinen koulupiiri Salon kaupungissa Varsinais-Suomessa. Salainen oli Halikon kunnan itäistä reuna-aluetta, joka kuuluu Joensuun kartanon entisiin maihin.
Salainen on pääasiassa peltomaata. Valtatie 1 halkoo Salaisten aluetta. Halikon kirkonkylän läpi virtaava Salitunoja saa alkunsa Salaisissa.[1] Kulmakunnassa sijaitsee Pinetta-tuotteen tehdas sekä Salakallion leirintäalue.[2][3] Salaisten pohjoisosassa sijaitsee Somerojan uhrilähde, jonka vettä pidettiin ennen vanhaan parantavana.[4]
Salaisiin oli katsottu koulun paikkaa jo 1900-luvun alussa, mutta se päätettiinkin rakentaa Pajulaan. Pajula liitettiin kasvavaan Salon kauppalaan vuonna 1932, jolloin Halikossa syntyi tarve uudelle kansakoululle. Salaisten kansakoulu aloitti toimintansa syksyllä 1932 Hossian tilan rakennuksissa ja oma koulurakennus valmistui vuonna 1937. Kansakoulu lopetti toimintansa oppilaspulan vuoksi vuonna 1969.[5]