Salang-tunneli

Nykymaailmassa Salang-tunneli on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Salang-tunneli on edelleenkin aihe, joka herättää keskustelua, kiinnostusta ja uteliaisuutta ihmisten mielissä, olipa sen merkitys nyky-yhteiskunnassa, sen vaikutus jokapäiväiseen elämään tai sen historiallinen merkitys. Siksi on välttämätöntä analysoida perusteellisesti kaikki Salang-tunneli:een liittyvät näkökohdat sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen, jotta voidaan ymmärtää sen todellinen merkitys ja vaikutus arjen eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Salang-tunneli:n tärkeimpiä puolia ymmärtääksemme sen merkityksen ja vaikutuksen tämän päivän yhteiskuntaan.

Salang-tunneli
Tunnelin sisäänkäynti vuonna 2009.
Tunnelin sisäänkäynti vuonna 2009.
Paikkakunta Salang, Parvan
Maa Afganistanin lippu Afganistan
Avattu 1964
Pituus n. 2,6 km

Salang-tunneli on Salangsolalla Afganistanissa sijaitseva tietunneli. Vuonna 1964 valmistunut ja noin 2,6 kilometriä pitkä tunneli yhdistää Kabulin alueen Pohjois-Afganistaniin. Valmistuessaan se oli maailman korkeimmalla sijainnut tietunneli, joskin se on myöhemmin jäänyt jonkin verran ennätyksestään muille tunneleille.

Tunneli

Tunnelin sisäiloja vuonna 2013.
Tunnelia ympäröivää vuoristomaastoa.

Salang-tunneli sijaitsee Afganistanin Parvanin maakunnassa lähelläSalang-nimistä paikkakuntaa Salangsolalla.[1] Tunneli yhdistää tunnelin läpi kulkevan tien kautta maan pääkaupunki Kabulin Pohjois-Afganistaniin.[2] Tunneli kulkee korkeimmillaan 3 400 metrin korkeudella merenpinnasta.[3] Valmistuessaan tunneli oli maailman korkeimmalla sijaitseva tietunneli.[2] Nykyisin se on hieman matalampi, kuin Eisenhower-tunneli Yhdysvalloissa. Pituutta Salang-unnelilla on noin 2,6 kilometriä.[3]

Tunnelin koko kapasiteetti liikenteen puolesta on noin 1 500–2 000 ajoneuvoa päivittäin.[1] Vuonna 2010 tunnelin läpi kulki tyypillisenä päivänä noin 1 000 ajoneuvoa.Liikennettä ei tuolloin juuri kuitenkaan hallittu alimiehitetyn ja rahoitetun liikenneviranomaisen takia.[3]

Rakentaminen ja historia

Afganistanin kommunistihallinnon lippu tunnelin sisäänkäynnillä vuonna 1975.
Yhdysvaltalaisia tunnelin läpi kulkevia joukkoja.

Salang-tunneli rakennettiin Neuvostoliiton tuella. Neuvostoliiton pääsihteeri Nikita Hruštšovtarjosi maansa tukea Afganistanin pääministeri Muhammad Daudille. Daudin hyväksymään apuun lukeutuivat Neuvostoliiton sotilaallisen tuen lisäksi infrastruktuurihankkeet, kuten Salang-tunneli.[2] Tunnelin suunnittelutyöt alkoivat 1950-luvun keskivaiheilla[3] ja ne valmistuivat vuonna 1964. Tuolloin maailman korkeimmalla sijainnutta[2] tietunnelia sanottiin insinööritekniikan merkkihankkeeksi. Se lyhensi matkaa pääkaupunkialueelta Pohjois-Afganistaniin noin 300 kilometriä.[3]

Joulukuussa 1978 tunnelia käyttivät Afganistaniin etenevät neuvostojoukot.[1] Seuranneen Afganistanin sodan aikana tunneli oli osa heidän tärkeä huoltoreittiänsä. Sitä uhkasivat kuitenkin afganistanilaiset vastarintataistelijat (mudžahid) ja erityisesti Ahmad Šah Masudin johtamat joukot.[2] Hän toteutti useita väijytyksiä neuvostojoukkoja vastaan tunnelille johtavilla teillä. Maaliskuussa hänen joukkojensa sanottiin tuhonneen väijytyksessä 70 Kabuliin matkalla ollutta poltooainetta kuljettanutta kuorma-autoa. Neuvostoliiton joukot yrittivät turhaan häätää Masudin joukkoja hänen tukialueeltaan Pandžširista.[1]

Afganistanin sotaa seuranneen Afganistanin sisällissodan aikana vuonna 1997 Talibanin joukot pääsivät etenemään tunnelin läpi Pohjois-Afganistaniin erään Masudin alikomentajan loikattua. Pohjoisen liiton tilannetta näytti helpottavan saman komentajan loikkaaminen takaisin hieman myöhemmin.[2] Tunneli kärsi huomattavia vahinkoja Masudin joukkojen ja Talibanin taistelujen aikana.[3] Yhdysvaltojen hyökättyä Afganistaniin alettiin suunnitella tunnelin uudistustöitä. Se jälleenavattiin Halo Trust -nimisen hyväntekeväisyysjärjestön tuella vuonna 2002[3] ja Maailmanpankki tuki turkkilaisilta yhtiöiltä tilattuja perinpohjaisia korjaustöitä, jotka valmistuivat joulukuussa 2003.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Thomas H. Johnson ja Ludwig W. Adamec: ”Gandomak, treaty of (1879)”, Historical Dictionary of Afghanistan, s. 433. (5. painos) Rowman & Littlefield, 2021. ISBN 9781538149294 (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f Andrei Sergejeff: Afganistanin historia - Silkkitietä kulttuurien risteykseen, s. 240, 275, 305-306. Gaudeamus Helsinki University Press, 2011. ISBN 978-952-495-219-4
  3. ↑ a b c d e f g Salang Tunnel - Afghanistan's lifeline BBC News. BBC. Viitattu 19.11.2021. (englanniksi)